Lähdin mieheni kanssa Australiaan Working Holiday -viisumilla kesällä 2009. Päätös syntyi varsin pikaisesti. Tulimme vaihdosta Unkarista takaisin Suomeen edellisenä jouluna. Minulla oli enää kevät ammattikorkeata jäljellä, joten kurssien päätyttyä toukokuun puolivälissä iski levottomuus. Lukukausi vaihdossa oli ollut aivan huikea kokemus ja tuntui, että se jäi aivan kesken. Teki mieli vielä päästä jonnekin ennen todellista mummoutumista ja jämähtämistä Suomeen.
Miehelläni asuu pari sukulaista Australiassa ja hoksasimme, että sinnehän saa viisumin varsin helposti. Pari päivää ennen toukokuun loppua ostimme Lonely Planetin matkaoppaan sekä lentoliput ja irtisanoimme asuntomme. Heippa Suomi, täältä tullaan Aussit. Ei kun vain kamat takaisin kasaan pakuun ja kuljetus vanhempien ullakolle maalle.
Ajattelimme, että on kätevä aloittaa maahan tutustuminen pohjoisesta ja valua siitä sitten alaspäin. Pohjoisessa on myös Suomen kesällä lämpimintä, sillä periaatteessa heillä on silloin talvi. Alla lopputulemaa matkareitistä sekä parhaita paloja vuoden varrelta kuvin.
Aloitimme kierroksemme Cairnsista, jossa oleilimme pari viikkoa ja tutkiskelimme aussilaista menoa. Siirryimme sieltä työnhaku mielessä Townsvilleen, josta saimme siivous ja tarjoilutöitä paikallisesta hotellista vajaan viikon kyselyn jälkeen. Majoituimme alkuun dormissa Orchid Guest Housessa, mutta saimme sieltä myöhemmin oman huoneen viereisestä talosta. Talon yläkerrassa oli kolme huonetta ja yhteinen keittiö sekä vessa. Mukavat tilat. Teimme myös myöhemmin erilaisia töitä hostellille vuokran vastineeksi.Oleilimme kaupungissa pari kuukautta ja säästimme rahaa siirtymistä varten.
Yllä olevan kuvan ilme kertoo kaiken: "Jei, sain töitä!" Alla tyylikäs hotellisiivoojan uniformu:)
Alla kuvaa Townsvillen rannasta. Rannoilla oli tarjolla myös ilmaisia grillejä, joissa kävimme usein grillaamassa. Ne pidettiin mukavan siisteinä, joten niitä oli ilo käyttää. Maisemat grillien lähellä olivat myös usein varsin kohtuulliset;)
Parin kuukauden työskentelyn jälkeen lähdimme kulkemaan kohti etelää. Pysädyimme mm. Airlie Beachillä ihastelemassa Whitsundaysin valkeita ja puhtaita hiekkarantoja sekä Mackayssa mieheni tädin luona. Asustelimme pari yötä Airlie Beachin lähellä olevalla saarella valtion vuokraamilla telttamailla. Tämä oli aika luksuspaikka. Teltta-alueella ei toisena yönä ollut muita kuin me ja maisemat näette alla olevista kuvista! Meillä oli käytännössä koko ranta itsellämme. Vuokrasimme sinne mukaan myös kanootin, jolla pääsimme soutelemaan lähialueille.
Toinen huikea etappi tämän siirtymisen varrella oli ehdottomasti suuri hiekkasaari Fraser Island. Saari on vain niin kaunis ja puhdas<3 Lähdimme sinne parin yön opastetulle pakettimatkalle, sillä saarella välimatkat ovat niin pitkiä, ettei ilman autoa sinne voi mennä. Toisaalta tiet ovat osittain niin riskaapeleja, että emme uskaltaneet vuokrata omaa nelivetomaasturia. Onneksi näin, siellä oli useita turisteja kaivamassa autoa hiekan alta jostain penkasta. Toki, jos ajotaitoa löytyy, niin omalla autolla varmasti saa saaresta vielä enemmän irti.
Aussejen eläimistö on sen verran erilainen, että toki paikallisessa eläintarhassa tuli poiketa. Brisbanen lähellä on Steve Irwinin eläintarha nimeltään Australia Zoo. Paikka on kokemisen arvoinen. Puistossa eläimille on annettu todella tilaa ja osa eläimistä kulkee aivan vapaana. Esimerkiksi kengurut pomppivat sopuisasti ihmisten seassa ja niille sai myös ostaa ruokaa ja syöttää niitä. Raukat kyllä eivät ainakaan nähdeet nälkää;) Pidän kenguruista, ne oli jotenkin tosi symppiksiä<3
Parin kuukauden matkustelun jälkeen taskut alkoivat ammuttaa tyhjyyttään ja oli aika etsiä uusia töitä. Ensin ajattelimme jäädä Gold Coastille, sillä olisimme voineet asua mieheni serkun luona. Kaupungista ei kuitenkaan kovien kyselyjenkään tuloksena löytynyt mitään oikeasti hyvää hommaa, joten meidän piti muuttaa suunnitelmaa. Olin siellä ollessani muutaman päivän viikossa miehen serkun kahvilassa auttelemassa ja opin tänä aikana käyttämään oikeaa kahvikonetta. Kokeilimme myös siivoamista yhden päivän ajan, mutta urakkapalkka ei tähän oikein sopinut.
Aikamme selviteltyämme päädyimme Gattoniin, pieneen sisämaan kaupunkiin, jossa on paljon farmeja lähellä. Asetuimme asumaan trailerikylään omaan pikku vaunuun. Vaunu ei ollut mikään järin siisti, siivosimme mm. muurahaispesän patjan alta ennen asettumistamme. Vaunussa oli myös todella kuuma. Onneksi alueella oli pieni uima-allas virkistäytymistä varten ja meillä myös oma piha:). Kyselimme naapureilta työnjohtajien yhteystietoja ja soittelimme niille päivittäin, josko olisi jotain töitä tarjolla.
Menimme yhdeksi päiväksi keräämään sipuleita yhdessä vajaan 10 intialaisen kanssa. Huh, että olimme hitaita. Saimme päivän aikana yhdessä vain kaksi konttia täyteen (~70kg), kun parhaimmat intialaiset keräsivät yksin kymmenen. Tässäkin palkka maksettiin konttien mukaan, joten ei juuri hankkelle käynyt. Päivä oli kuitenkin pitkä. Lähdimme kohti peltoa neljältä aamulla ja palasimme seitsemän aikoihin illalla. Ajomatkaa oli yli tunti.
Pari päivää myöhemmin saimme onneksi vihiä, että yksi parempi työnjohtaja oli työmiehiä vailla. Tästä alkoi meidän ura urjeta. Teimme töitä kahdelle eri tyypille. Välillä pakkasimme salaatteja ja välillä poimimme kurpitsoita tai hunajameloneita. Poimiessa oli urakkapalkka, mutta tässä tapauksessa se tarkoitti vain parempia ansioita. Noin kuukauden työskentelyn jälkeen kelit kuitenkin huononivat ja satoi usein. Tällöin ei voinut mennä pellolle töihin. Onneksi kuitenkin saimme itsemme livautettua luomukasvisten pakkaamoon, jossa töitä riitti. Homma oli myös fyysisesti poimimista helpompaa ja toki sisätiloissa.
Olimme Gattonissa yhteensä vajaan kolme kuukautta. Rahaa saimme säästöön ihan kiitettävästi. Elimme tosi halvasti. Trailerin vuokra oli kohtuullinen ja söimme pääasiassa pellolta ja pakkaamolta kotiin saamiamme kasviksia. Kaupat alensivat todella paljon kohta vanhaksi meneviä tuotteita ja opimme, milloin näitä yleensä oli saatavilla. Ainoa irtiotto säästämisestä oli uusi vuosi, jolloin menimme pariksi päiväksi Brisbaneen rentoutumaan.
Alla kuva meidän trailerista sekä vapaapäivän brunssista.
Alla kuva Brisbanen uudesta vuodesta sekä Soundwave festareilta, joissa vierailimme ennen lähtöämme kuukaudeksi Uuteen-Seelantiin.
Palasimme Uudesta-Seelannista Sydneyhin. Sydney oli suuruudestaan huolimatta mukavan vehreä ja rento kaupunki. Eri alueet oli suunniteltu mukavasti eikä liian täyteen. Majoituimme täällä ensin Kings Crossissa, jota voi ajatella hieman Helsingin Kallion kaltaiseksi. Siirryimme sieltä myöhemmin keskustaan. Kaupungissa riittää katsottavaa pidemmäksikin ajaksi ja lähellä on myös siniset vuoret, jos haluaa välillä luonnon rauhaa.
Syneystä lensimme Adeleideen ja hyppäsimme sieltä vajaan viikon mittaiselle opastetulle matkalle Australian keskukseen. Matkalla majoituimme pari yötä Cooper Pedyssä, joka on pieni kylä, jonka asumukset on osittain louhittu maan alle. Myös hostellimme oli tällainen. Alueella voi olla todella kuuma, sillä paikka on käytännössä aavikkoa. Maan alla on viileämpää. Huumoria paikallisilla kuitenkin riittää, kylästä löytyy myös hiekkainen golfkenttä!
Loput yöt nukuimme makuupuisseissa taivasalla. Hauska kokemus. Teimme kolmena päivänä kävelyt eri alueilla. Ensin The Olgas sitten Ulurun kävelykierros kiven ympäri ja lopulta King's Canyon.Olihan kivi hieno ja mielestäni näkemisen arvoinen. Sitä tosin tuijoteltiin koko rahan edestä. Auringon laskiessa ja pari kertaa auringon noustessa;) King's Canyon oli yllättävän hieno paikka ja siellä oli myös pieni lätäkkö, jonne voi pulahtaa. Kuvassa maa näyttää varsin vihreältä. Oleskelumme aikaan alueella oli satanut normaalia enemmän ja kaikkialla oli epätavallisen vehreää.
 |
| Kings Canyon |
Pakettireissun määränpää oli Alice Springs, joka on ainoa isompi kaupunki keskellä mannerta. Sieltä lensimme Melbourneen ja hieman myöhemmin aloitimme kotimatkan.
Australian keikaus oli kokemuksena jotain aivan mieletöntä! Näin lyhyeen postaukseen ei voi millään mahduttaa kaikkea kivaa, mitä matkalla näimme. Ihmiset ovat ihanan leppoisia ja hommat yleisesti ottaen toimii. Maa on niin huikean suuri, että yksi vuosi riitti koluamaan maan itäisen puolen, mutta länsi on vielä näkemättä. Maasta löytyy sekä kivoja kaupunkeja että todella erilaisia luonnonpaikkoja. Varmasti jokaiselle jotakin! Voi että, minulla olisi vielä jatkoviisumi käyttämättä, pitäisiköhän sittenkin harkita;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!