Matkamuisteluita osa 5: Uuden-Seelannin kierros

Poikkesimme Australiassa ollessamme kuukaudeksi Uuteen-Seelantiin keväällä 2010. Maa on todella ihastuttava! Sääoloiltaan ja muutenkin olemukselta se muistuttaa hieman omaa kotimaata, mikä tuntui melkein vuoden poissaolon jälkeen varsin kotoisalta. Uuden-Seelannin väki on vielä leppoisempia kuin aussit, mikä oli erittäin mukavaa. Vuokrasimme kuukauden matkallemme auton, mikä oli aivan loistava kaveri. Sen avulla maasta näki paljon enemmän kuin bussilla ja sai kulkea, miten tahtoi. Vaikutti siltä, että julkinen liikenne siellä ei ollut kamalan kattava. Maa on kuitenkin varsin väljästi asuttu.

Lensimme Christchurchiin ja lähdimme takaisin Aucklandista. Useimmat tekevät reitin juuri toisinpäin. Tämä vuoksi autovuokrat toiseen suuntaan ovat huomattavasti edullisempia, sillä vuokrafirmojen tarvitsee saada autot takaisin Aucklandiin. Mehän tehtiin tässä periaatteessa niille palvelus;)

Menimme aika säästöbudjetilla, joten nukuimme yli puolet öistä autossa ja kokkasimme ruuat useimmiten itse. Nukkuminen osittain autossa oli oikeastaan aika vapauttavaa ja erilaista. Sopi loistavasti maan henkeen. Maa on niin rento, että auton saattoi iskeä minne tahansa parkkiin ja ruveta yöpuulle. Ei olisi niin itsestään selvää joka paikassa. Hintataso oli ausseihin verrattuna edullisempi, mikä myös säästi pennosia.

Keräsin alle parhaita kuvia paikoista, joissa rundimme aikana kiertelimme. Heti alkuun kuva Christchurchista ja kaupungin komeasta kirkosta. Kaupungissa on ollut kaksi maanjäristystä vierailumme jälkeen, joten en tiedä, miltä tämä kirkko nykyisin näyttää. 

Kuten kuvista tulette huomaamaan, niin vietimme Uudessa-Seelannissa paljon aikaa ulkosalla. Alla kuvaa Kaikourasta, josta löytyy useita kävelypolkuja. Seurasimme niistä yhtä ja törmäsimme mm. hylkeisiin.

 Lake Tekapo on kuuluisa järven erityisen sinisestä väristä. Väri syntyy jäätiköistä irtoavasta hienosta "kivi pölystä", joka järven pohalle kulkeuduttuaan heijastuu auringon valossa kauniin sinisenä. Järvi oli kyllä upean näköinen, sinne olisi tehnyt mieli pulahtaa, jos ei olisi ollut muuten niin viileää. Kylässä on myös hyvän paimenen kirkko (Church of the Good Shephard), joka on suosittu nähtävyys. Alla aluksi kuitenkin kuva aamupalan kokkauksesta, jotta jaksaa:)

Church of the Good Shephard

Parin tunnin ajomatkan päässä järvestä on Aoraki Mt Cook. Sieltä löytyy lisää vaellusreittejä ja uskomattomia maisemia.

Ajomatkan varrella oli useita pienempiä nähtävyyksiä, joita oli kätevä autolla poiketa katsomaan. Yksi näistä oli Moeraki Boulders eli erityinen luonnon muodostama kiviasetelma rannalla.

Matkamme eteläisin kohta oli Dunedin tai oikeastaan sieltä tehty retki Otagon niemimaalle. Kaupunki oli mukavan rento opiskelijapaikka. Kaupungista löytyy myös maailman jyrkin katu:) Sekä Ausseissa että Uudessa-Seelannissa haalitaan muuten mitä ihmeellisimpiä titteleitä, joilla houkutellaan turisteja paikalle. Jokin paikka voi esim. pistää tervetuloa-kyltin sijaan hervottoman kokoisen teko-omenan portilleen ja ilmoittaa sitten, että heillä on maailman isoin omena-kyltti. Nämä on ihan hauskoja, mutta jossain kohdin vähän jo kyllästytti.

Otagon niemimaalla asustaa useita eri eläinlajeja, joita kävimme tiirailemassa. Lonely Planettiin oli merkitty kohdat, missä mitäkin eläimiä saattaa bongata. Lintujen lisäksi löysimme rannalta erilaisia hylkeitä ja mursuja. Jännittävää! 

Maailman jyrkin katu.

Tämä hylje lähti ajamaan takaa yhtä turistia, kun se tahtoi ottaa valokuvan liian läheltä. Ne liikkuu yllättävän liukkaasti tullessaan uhatuksi. Varoitus meni perille:)

Queenstown on tunnettu erityisesti extreme kaupunkina. Tarjolla on vaikka millaista hyppyä ja ponnistusta. Kaupungissa voi myös lasketella talvella.  Me tyydyimme täällä vielä menemään Zip Trekille, sillä benjihyppy oli edullisempi matkan varrelle suunnitellussa Taupossa. Zip Trekille satuimme pääsemään ilmaiseksi, sillä osallstuimme baarikierrokselle, jolle ei tullutkaan muita. Kierroksen pitäjä antoi meille lohdutukseksi kierroksen pääpalkinnon, mikä kyllä kelpasi.

Fox Glacier on yksi helpoiten saavutettavia jäätiköitä Uudessa-Seelannissa, sinne pääsee vain pienen tarpomisen jälkeen. Tosin itse jäätikölle ei kannata ilman kunnon varusteita ja opasta mennä, joten tyydyimme vain katselemaan sitä kauempaa. Jäätiköiden lähellä on Lake Matheson, jossa on kuuleman mukaan maailman kauneimmat heijastukset. Kyllähän se kauniilta näytti, mutta heijastaahan se järven pinta muuallakin;)

 

Ennen siirtymistä pohjoiselle saarelle kävimme vielä Malboroughin viinialueella. Asustimme sen aikaa Blenheimissä. Saimme hostellilta polkupyörät lainaan ja huristelimme niillä tilalta tilalle. Täällä on tapana antaa ilmaisia maistiaisia kiinnostuneille. Myyjät eivät ole kovin tuputtavia, joten ostovelvoitetta ei mielestäni synny. Hauska kierros, vaikka tankojuoppouden raja saattoikin ylittyä.

Tongariron luonnonpuisto on yksi henkeäsalpaavimpia paikkoja, missä olen käynyt. Teimme päivän trekin eli Tongariro Alpine Crossingin. Matkaa on vajaa 20 kilsaa riippuen siitä kiipeääkö tuomiovuoren laelle vai ei (täällä kuvattiin Sormusten Herraa). Meillä ei tällöin ollut kunnon varusteita, joten jätimme lisämutkan tekemättä. Maisemat puistossa ovat aivan mielettömät ja tuntuu, että joka mutkan jälkeen avautuu vain entinstä ylväämpi näkymä. Suosittelen ehdottomasti! Uudessa-Seelannissa on paljon luonnonpuistoja ja monet kuulostavat mielenkiintoisilta. Olisi kiva palata sinne vielä uudestaan tekemään jotain trekkejä.

Mt DOOM!!!

Tässä aiemmin mainitsemani benjihyppypaikka Taupossa. Pudotusta oli 47 metriä. Tästä oli kiva hypätä, kun oli kaunista vettä alla. Jotenkin asfaltti ei olisi houkutellut. Oli se kyllä todella jännittävää, mutta fiilis oli sen arvoinen. Adrenaliinipotku on aika hurja!

Rotoruan alueella on paljon geometristä toimintaa. Tämän vuoksi alueella pyörii myös paljon kiinnostuneita turisteja. Alla ensin pari kuvaa kaupungin ilmaisista puistoista.

Hieman kaupungin ulkopuolelta löysimme Kerosene Greekin, joka oli geoterminen luonnonpaikka eli metsässä virtasi joki, jossa olikin lämmintä vettä. Loistava löytö, paikka tuntui jotenkin käsittämättömältä. Tänne kannattaa eksyä.

Rotoruassa on tarjolla paljon kaikenlaista viihdykettä turisteille. Kävimme mm. Hell's Gate mutakylvyissä sekä Mitai Villagessa tutustumassa alkuperäisväestön elämään back in the day.

Hell's Gaten kenttiä.

Mitain kylän esitys.

Cathedral Cove Whitiangassa on taasen yksi kaunis luonnonpaikka matkan varrelta.

Vielä ennen Aucklandia kipaisimme maan pohjoisimmassa pisteessä eli Cape Reingalla. Täällä kärjessä Tasmanian meri ja Tyyni valtameri kohtaavat. Maisemat olivat vaikuttavia. Te Paki sand dunes oli myös näillä hollilla. Alueella olisi ollut mahdolllisuuksia treikkailuun tai vaikkapa hiekkasurffailuun, mutta tyydyimme tällä kertaa vain ihailemaan maisemaa.

Cape Reinga

Te Pakin hiekkadyynit

Kaikesta tästä hypetyksen määrästä ja kauniista maisemista näkee varmasti, miten mielenkiintoinen maa Uusi-Seelanti on. Jos tykkäät luonnosta ja trekkaamisesta, niin kohde on napakymppi. Tykkään<3

Ps. Varsinkin Aucklandissa on myös hyviä shoppailumahdollisuuksia. Löysimme paikallisesta outletista todella edullisesti merkkituotteita, esim. Levikset 20 egellä tai Converset noin samaan hintaan.