sunnuntai 5. marraskuuta 2017

Pikku M kuusi kuukautta

Meidän poikaselle tuli eilen kuusi kuukautta täyteen. Siis puoli vuotta! Hui, että aika rientää. Pikku kääröstä on tässä ajassa kehittynyt varsin topakka  ja rentomielinen poika. Toki tahtoakin löytyy, jos oikeasti harmittaa. Silmät nauravat usein ja pientä kujeenpilkettä on yhä useammin havaittavissa. Kakkosesta taitaa kasvaa samanlainen ihana jekkuilija kuin isosiskostaan.


Liikkuminen on kehittynyt varsinkin loppukuusta todella paljon. Lattialle on turha enää viritellä vilttiä pojan alle, kun hän ei sen päällä useimmiten montaa sekuntia viihdy. Kotia tutkitaan pääosin kierimistä ketjuttaen. Pieniä matkoja Pikku M etenee myös omalla tyylillään raahautuen. Taaksepäin liikkuminen tuntuu sujuvan helpommin. Pari viikkoa sitten Pikku M jäi ensimmäisen kerran lattialle laitettaessa oleskelemaan hetkeksi konttausasentoon. Sen jälkeen siitä tuli tapa. Nyt viimeisimmän viikon ajan hän on noussut konttausasentoon myös itse. Hän osaa heilutella itseään konttausasennossa ees ja taas, mutta vielä ei liikkeelle ole keksinyt siitä lähteä. Vaikka isosisko on useaan otteeseen näyttänyt kuinka kontataan! Toisella kyljellä oleskellaan välillä pieniä hetkiä ja on siitä pari kertaa koetettu jo kammeta istumaan.

Pikku M sai ensimmäiset maistelupalat kiinteitä pari viikkoa sitten sormiruokaillen. Sen jälkeen ruokaa on syöty säännöllisesti ensin kerran ja nyt kaksi kertaa päivässä. Nykyisellään ruokaa menee jo jonkinmoinen määrä mahaan saakka. Kaikki tarjottava on maistunut pienelle erinomaisesti. Parsakaali taitaa olla suosikki varmaan osittain kätevän muotonsa ansiosta. 

Noin viikko sitten Pikku M sai myös ensimmäisen hampaansa. Pari päivää myöhemmin sen viereen ilmestyi toisen hampaan kulma. Hampaiden tulon jälkeen olemme tutustuneet hammasharjaan, mikä on ollut poikasesta hurjan hauskaa. Varsinkin jos hampaita pestään yhtäaikaa siskon kanssa. Ilmeestä näkee, että toinen on mielissään, kun saa hommailla samoja asioita ihanan siskon kanssa. Pikku M on muutenkin varsinainen isosiskon fani. Isosiskon huomio piristää harmaimmallakin hetkellä. 

Yöt ovat meillä tällä hetkellä aika katkonaisia. Uusien asioiden opettelu ja ehkä myös kiinteiden mukaan tuleminen ovat tehneet pojan unet levottomiksi. Yöllä heräillään pahimmillaan tunnin välein läpi yön. Aiemmin poikanen havahtui sen verran, että tankkasi itsensä täyteen maitoa. Nyt uudestaan unille vaipuminen on hankalampaa ja tissille palataan useita kertoja saman heräämiskerran aikana. Tämä saa minut usein sen verran hereille, että saatan sitten maata sängyssä valveilla, kun en saa enää unenpäästä kiinni. 

Vaikuttaisi, että Pikku M alkaa siirtyä päikkäreiden osalta kolmista kaksiin uniin. Ensimmäiset nukutaan nykyisin noin  klo 9-11 aikaan ja toiset noin klo 13-14.30. Tämä olisi tosi hyvä suuntaus, sillä näin lapset menisivät toisille päikkäreille samaan aikaan. 

Päikkärit Pikku M nukkuu enenemässä määrin rattaissa parvekkeella. Sinne hän tykkää jäädä useimmiten ihan kun vaan pukee kyytiin ja työntää parvekkeelle. Toki vaunulenkkikyyti passaa myös. Lapsien alkaessa päikkäreille yhdessä, nukutan heidät vaunulenkillä. Näin voin valvoa, ettei lapsille (vielä lähinnä isommalle) tule ennen nukahtamista mieleen häiritä toisen uniyrityksiä.

Pikku M on oikein virkeä vauvauinti- ja muskarikaveri. Löysimme molemmista sisarusryhmät, joten voimme touhuta niissä porukalla. Muutenkin ihmisten, varsinkin muiden lasten, touhujen seuraaminen on hirmu mukavaa. Pientä vierastusta on kylläkin havaittavissa, jos joku tuntematon pyrkii liian lähelle. Hän alkaa tunnistaa tutut tuntemattomista. Ihana hymypoika veijarimme on ja tästä saamme usein kuulla myös kehuja kaupungilla liikkuessa:)