tiistai 24. huhtikuuta 2018

Kotihoito ei tee lapsesta huonompaa

Olen ollut kohta vuoden kahden lapsen kanssa kotona. Ensi viikolla kolme täyttävä tyttäreni ei ole ollut päivääkään päivähoidossa. Siitäkin huolimatta, että joka tuutista patistellaan äitejä heti äitiysvapaan päättymisen jälkeen töihin. Muuten voi unohtaa uran ja eläkekin jää pieneksi. Lisäksi lapsiraukasta tulee sosiaalinen hylkiö. Hän jää päivähoidossa olevista lapsista kehityksestä jälkeen, kun kotiympäristö ei luo tarpeeksi virikkeitä. Pigelsin kaksivuotisneuvolassa neuvovalatäti ei testannut tytöltä värien tuntemusta, koska hän ei ole päiväkodissa. Siellä ne kuulemma opetetaan. Olin niin ällikällä lyöty, etten tajunnut sanoa, että ollaan me kotona värejä harjoiteltu. Perhana!

Lasten pieni ikäero mahdollisti kotihoidon


Miksi sitten pidin Pigelsin kotona? Koska me haluttiin tai varsinkin minä halusin! Minusta tuntui hullunkuriselta laittaa Pigels päiväkotiin, kun itse kuitenkin olen kotona. Jos on mahdollisuus olla oman prinsessan kanssa pyllyt vastakkain 24/7, niin tottaikai haluan tehdä niin! Tämä on kuitenkin harvinaislaatuista aikaa. Kun molempien vanhempien työarki alkaa, niin näämme lasten kanssa päivittäin vain muutaman hassun tunnin! Kuulostaa ihan kamalalta.

Haaveenamme oli toinen lapsi pienellä ikäerolla myös siksi, että Pigels ei ole liian vanha olemaan kotihoidossa vauvan kanssa. Kahden vuoden ikäero lapsilla mahdollisti tämän. Pigels ei ehtinyt päiväkotiin ennen kuin Maiskis syntyi. Palasin itse töihin Pigelsin ollessa vuoden ja kolme kuukautta. Mies jäi silloin tytön kanssa kotiin ja oli siihen saakka, kun jäin uudelleen loman kautta äitiysvapaalle. 

Minusta on mahtavaa, että saan viettää näin tiivisti aikaa omien lapsieni kanssa. Kaksivuotias on vielä niin pieni, että saa kotikasvatuksessa varmasti tarpeeksi virikkeitä. Toki virikkeitä tulee luoda, mutta se ei vaadi sosionomin tutkintoa. Meillä touhutaan päivän aikana aktiivisesti erilaisia asioita. Leikitään leluilla, piirretään, muovaillaan, luetaan ja ollaan ulkona. Pigels osallistuu myös arjen askareisiin kuten ruoanlaittoon tai pöydän kattamiseen. Tunnen lapseni ja saan seurata kehittymistä vierestä. Kotihoito mahdollistaa myös syvän sisarussuhteen syntymisen Pigelsin ja Maiskiksen välille. Kaverukset touhuavat koko ajan yhdessä ja oppivat olemaan omanlainen tiimi. 



Kotihoidossa olevalle lapselle tulee tarjota sosiaalisia tilanteita arjessa


Ainoa asia, mikä kotihoidosta puuttuu, on sosiaalisuus perheen ulkouolisten ihmisten kanssa. Tätä paikatakseni käymme muskarissa kerran viikossa. Käymme myös paljon yleisillä leikkipaikoilla ja muutenkin ihmisten ilmoilla, jotta lapset tottuvat toisiin lapsiin ja aikuisiin. Kaksivuotiaalle on varmasti hyväksi kontakti muihin lapsiin. Kaksivuotias ei kuitenkaan vielä varsinaisesti leiki kavereiden kanssa. He enemmänkin seisovat vierekäin ja touhuavat omiaan. Toki vuorovaikutus lisääntyy koko ajan kun lähestytään kolmea vuotta. Pigelsille on tullut nyt kuukauden sisällä selkeästi ihan uusi ulottuvuus sosiaalisuuteen. Hän ottaa leikkipaikoilla kontaktia vieraisiin lapsiin ja kysyy leikkimään. Yhteiset leikit syntyvät niin ihanan helposti. Kun on aika lähteä, halataan kaveria ja sanotaan, että tulee kova ikävä. Aivan äärettömän ihanaa katseltavaa<3

Minusta kolmevuotias tarvitseekin jo ihan eri tavalla sosiaalista elämää ympärilleen. Ensimmäiset kaverisuhteet alkavat muodostua. Pigels on käynyt viime elokuusta lähtien kaupungin järjestämässä metsäkerhossa kahtena aamupäivänä viikossa (2,5h). Tämä on minusta ollut todella tärkeä varsinkin sosiaalisten taitojen kannalta. Siellä saa myös touhuta ihan omia juttujaan ilman äidin ja pikkuveljen häiriötä. Pigels itse rakastaa metsäkerhoa. Hän on siellä aina ihan innolla mukana touhuamassa. Ohjaajat ovat oikeasti tosi hyviä ja innostavia. Tätä kerhoa on tarkoitus jatkaa syksyllä. Silloin aamupäiviä tulee yksi lisää, mistä Pigels on varmasti vain iloinen. 

Teemme vahdinvaihdon elokuussa, kun minä palaan töihin ja mies jää kotiin. Hän pääsee voimistamaan suhteita lapsiin, varsinkin Maiskikseen. Isäkuukaudet olivat minusta todella tärkeät pari vuotta sitten Pigelsin kanssa. Nykyisin he ovat ihana parivaljakko. En tiedä olisiko heidän keskinäinen siteensä yhtä voimakas ilman tuota tiiviisti yhdessä vietettyä puolta vuotta. Olemme ajatelleet laittaa lapset päiväkotiin vuodenvaihteen jälkeen. Tällöin Pigels 3v 8kk ja Maisikis 1v 8 kk. Tätä ikää ajattelimme Pigelsillekin sopivaksi päiväkodin kannalta, jos en olisi tullut uudelleen raskaaksi. Uskoisin, että Pigelsin on varsin helppo sukeltaa päiväkotielämään, kun on saanut harjoitella sitä rauhassa metsäkerhon avulla. Jotenkin luotan, että Maiskiskin tottuu tilanteeseen varsin hyvin. Lähempänä voi sitten miettiä vielä, josko kevääksi ottaisi lyhennetyn viikon, jolloin lapset olisivat päiväkodissa vain neljänä päivänä. 


Arki kahden lapsen kanssa kotona on rankkaa mutta palkitsevaa


Kahden lapsen kanssa kotona oleminen on vauhdikasta ja usein varsin rankkaa. Touhua pitää olla aamusta iltaan. Suurimman osan vuodesta lapset ovat nukkuneet päiväunet eri aikaan, jolloin omaa aikaa ei juuri jää. Pigelsin metsäkerhon aikaan Maiskis yleensä nukkuu pitkät unet. Nämä aamut ovatkin olleet äidille iso mahdollisuus akkujen lataukseen. Hoitoapu pari tuntia kahdesti viikossa on iso helpotus arjessa! Vuosi kokonaisuudessaan on ollut kuluttava, mutta myös ihana ja erityinen. 

Vaikka en itse esikoistani päivähoitoon laittanutkaan äitiysvapaani aikana, niin en tuomitse niitä jotka näin tekevät. Elämäntilanteet ovat erilaisia. Maiskiksen raskausaika oli varsin helppo. Kaikilla se ei mene yhtä jouhevasti. On hyvä, että on mahdollisuuksia helpottaa elämää, jos oma jaksaminen on tapissa. Toisaalta, jos esikoinen on ehtinyt jo pitkään olemaan päivähoidossa ennen toisen syntymää, niin se voi olla lapsen kannalta rangaistus joutua pois hoidosta. Varsinkin isommat lapset (4 v.->) tarvitsevat kavereita ympärilleen. Se, tarvitseeko lapsen olla hoidossa täysiaikaisesti on sitten toinen juttu. Äkkiseltään tuntuisi, että 20 tuntia viikossa riittäisi jo hyvin. Eihän koulussakaan olla täyttä työviikkoa varsinkaan ekoilla luokilla. Mutta jos itse jaksaa ja esikoinen on varsin pieni, niin kannustan ehdottomasti pitämään lapset kotona. En usko, että se on lapsen kehityksestä pois!






torstai 19. huhtikuuta 2018

Tervetuloa taapero - näitä asioita odotan taaperoajalta

Olen ollut viimeisen kuukauden hieman hädissäni, kun meidän viimeinen vauva häviää tästä taloudesta. Päätinkin listata, mitä ihania asioita taaperoikä tuo tullessaan. Nämä viisi asiaa ovat minusta parhaimmat.

1. Taapero saa syödä melkein mitä vain


Helpottaa paljon ruoanlaitoa, kun koko perheelle voi tarjota ruokaa samasta kattilasta. Olen jonkin verran tehnyt nytkin ruokia mukaillen koko perheen suuhun istuviksi. Olen lisännyt omaan annokseen suolaa ja parmesaania mauksi. On se silti paljon helpompaa, kun vuoden rajapyykin jälkeen voi pikkuhiljaa siirtyä täysin samaan ruokaan. Samalla lista alle yksivuotiaille kielletyistä ruoka-aineista poistuu! Ei tarvitse aina miettiä, että saikos tätä nyt antaa vauvallekin. Ja leipä! On mukava, kun Maisis saa ruveta syömään myös kaupantätien leipomaa leipää. Sämpylöiden tekeminen on ihan kivaa, mutta viehän se oman aikansa pikaohjeillakin. Ja se on hyvää vain oikeastaan samana päivänä.

2. Taaperon kanssa saa touhuta kaikkea uutta kivaa


Taapero osaa liikkua itse. Sinun ei enää tarvitse kantaa pientä joka paikkaan. Taapero rakastaa tutkia maailmaa itse vanhemman kannustamana. Ulkoilut menevät mukavasti lähiympäristössä kävellen ja katsellen, kuunnellen ja nuuhkien kaikkea vastaantulevaa. Linnut ja muut eläimet ovat pienestä mitä ihmeellisempiä asioita. Molemmat meidän pienet rakastavat hiekkalaatikolla oloa. Pigelskin on kevään tultua ollut ihan onnessaan, kun saa taas tehdä hiekkakakkuja. Keinuminen on toinen kestohitti. Keinussa kaverukset jaksavat olla pitkiä aikoja. Meidän pihan hämähäkkikeinu on myös hyvä unentuoja. Kaverit voisivat varmaan nukahtaa siihen, jos antaisin.

Taapero nauttii myös kaikista muista erikoisemmista aktiviteeteista. Taapero saa jo kaiken irti eläintarhassa, huvipuistossa tai vaikka Hop Lopissa. Kaikki uusi ja ihmeellinen katsottava ihastuttaa. Temppupuistoissa on jo kaikkea mukavaa yksivuotiaille. Siellä saa kulutettua pienen ylimääräisen energian loistavasti. Tästä touhukkaasta vanhemmasta se on tosi hauskaa ajankäyttöä.


3. Eläminen taaperon kanssa on helpompaa


Se on varmaan lapsesta ja tähtien asennosta kiinni, kumpi on lopulta helpompaa, vauva- vai taaperoarki. Sanoisin nyt vauvavuodesta kohta selvinneenä, että odotan taaperoarjen olevan helpompi. Lapsi alkaa kuitenkin nukkua yleensä aika hyvin. Ruokailut ovat rennompia, kun sotkua ei sormiruokaillen jonkin ajan päästä synny ihan niin valtavasti. Taapero osaa jo hetken touhuta yksinkin, kun auttaa leikin tai tutkimusretken alulle. Eväitä on helppo ostaa kaupasta, kun riisipiirakat ja smoothie uppoavat koko porukalle. Kommunikointi helpottuu. Taapero ymmärtää koko ajan enemmän puhetta ja tuottaa myös itse omia sanoja. 

Varsinkin taaperoajan alku oli ainakin esikoisen aikaan varsin seesteistä. Ymmärrys kulkii molempiin suuntaan ja pieni osasi jo tehdä jotain pieniä asioita itse. Kiinnostus uuden oppimiseen ja maailmaan tutustumiseen on valtava. On ihana seurata toisen pyrkimyksiä päästä sisälle tähän ympäröivään maailmaan. Toki uhma kolkuttelee ovelle sitten jossain vaiheessa. Se tulee onneksi aalloittain. Jonkin tietyn vaiheen aikana auttaa, kun tietää sen jossain vaiheessa laantuvan.




4. Äidin on helpompi ottaa omaa aikaa


Taapero pärjää isän tai muun tutun hoitajan kanssa jo tosi hyvin muutaman tunnin. Minusta alkaa nyt olla helpompi lähteä välillä omille menoille ja jättää muu perhe touhuamaan omiaan. Poissaoloaika ei kulu miettien, että miten he siellä pärjäävät. On mukava saada arjen väliin jotain omaa tekemistä. Sitä on todella jo kaivannutkin! Haaveissa olisi, että voisimme myös mieheni kanssa lähteä kesällä jonnekin kaksin. Vaikka ravintolaan syömään, jos ei vielä pidempää aikaa kehtaa. Maiskis olisi helpompi jättää mummon hoiviin, jos hän nukkuisi yön hyvin. Katsotaan, miten yöunet sujuvat kesällä.

5.  Pääset todella tutustumaan lapseesi


Lapsen persoona ja luonne tulee esiin pikkuhiljaa vauvavuoden edetessä. Taaperoiässä pääset todella näkemään millainen luonne pienokaisellasi on. Maisikis on alkanut enenemässä määrin hassuttelemaan ja jekkuilemaan. Hän saattaa esimerkiksi isäänsä matkien syödä Talk-murun kovaäänisesti ja sen jälkeen tehdä maailman suloisimman tillistyksen! Pehmolelun tai Lego-eläimen nähdessään hän nappaa sen käteensä ja tekee hauskoja karjuntaääniä. Välillä hän haluaa leikkiä hippaa ja konttaa suurieleisesti kikattaen karkuun. Kun joku asia viedään kädestä tai kielletään, niin harmitus on kovaääninen ja iso. Pari kertaa Maiskis on jopa heittäytynyt lattialle huutamaan! Maiskis on siis rento hassuttelija, joka kuitenkin antaa reilusti palautetta, jos joku ei mene mielen mukaan. Luonteen kehittymisen seuraaminen on mahtavaa! Joka päivä kuoriutuu jotain uutta. Ihana, että saan seurata tätä vielä pari kuukautta kotona<3



keskiviikko 18. huhtikuuta 2018

Elämyksellistä touhua pienille - meidän tärpit Lapsimessuille

*Yhteistyössä Lapsimessut

Lapsimessut alkavat ylihuomenna. Meidän on tarkoitus suunnata sinne koko perheen voimin lauantaina temppuilemaan ja pitämään hauskaa. Suunnitelmissa on kiertää toiminnallisia pisteitä, käydä katsomassa lavoilla lapsille järjestettäviä esityksiä ja halailla satuhahmoja. Mahdollisesti piipahdamme myös jo perjantaina tekemässä alustavan kierroksen tarjonnasta siskoni seurassa. Pigels on ihan innoissaan lähdössä tapahtumaan ja viihtyy siellä varmasti kaksi päivääkin. Kun kysyin, minne hän haluaa ensimmäiseksi, vastaus oli, että temppuradalle!

Kokosin alle meidän top 5 - vinkit messutarjonnasta. Kuvat ovat parin vuoden takaa Pigelsistä hänen ekoilta Lapsimessuilta<3.


1. Pajulahden peuha-alue


Pajulahden piste on ollut meidän perheen suosikki jo pari vuotta. Sain kulutettua kaksi vuotta sitten 11 kuukautisen Pigelsin liiat energiat temppuradoilla täydellisesti. Päiväunia ei tarvinnut temmellyksen jälkeen juuri houkutella. Silloin piti katsoa toki aika paljon tytön perään, jottei jää isompien jalkoihin. Nyt Pigels menee siellä jo paremmin itsekin, mutta Maiskis tarvitsee kaiken huomioni. En ehkä siksi uskaltaisi mennä yksin näiden kahden touhottajan kanssa. Alue on yleensä varsin suosittu ja täynnä lapsia. Kahden aikuisen kanssa touhu on tosi mukavaa!

2. Bobles - seikkailualue


Boblesit viihdyttävät aina hyvin meidän lapsia, kun käymme Itiksen Leikkiasemalla. Niistä on mukava rakentaa erilaisia tunneleita, joita pitkin voi möyriä. Nämä innostavat Maiskista tosi kivasti liikkumaan. Majojen rakentaminen Bobleseista on myös mukavaa, mutta niiden tuhoaminen taitaa olla vielä kivempaa! Tällä pisteellä on ehkä vähän rauhallisempaa ainakin vanhemmalle Pajulahden touhujen jälkeen.

3. Mahdollisuus istua poliisin skootteriin


Pigels on jo pidempään ollut kiinnostunut mopoista. Hän huomioi aina, kun mopon ääni kuuluu ulkona. Minusta onkin mukava viedä hänet katsomaan poliisin mopoa, kun sen selkäänkin pääsee istumaan. Mitenkähän tyttö reagoi? Maiskis tulee varmasti innokkaana perässä!


4. Satuhahmokiertue


Olemme onnistuneet aikaisempina vuosina ohittamaan satuhahmokiertueen. Pigels varsinkin on nykyisin niin kiinnostunut kaikista satuhahmoista, että tällä kertaa emme tee tätä virhettä. Kiertua starttaa joka päivä 6-hallin portaiden alta ja päättyy Vekarat-lavalle.

5. Vekarat-lavan tarjonta


Meillä on aikaisempina vuosina unohtunut esiintymislavojen tarjonta. Miksihän, kun siellä on vaikka mitä kivaa!  Kirjasin meidän ohjelmaan ylös Muumimamman yllätysjuhlat ja Funky Monkey Clubin muskarin. Esityksiä ei ole kovin usein, joten nämä kannattaa katsoa etukäteen, jottei mene ohi.

BONUS 


HIT Mini antaa näytteitä ensi kesänä Tervasaaressa esitettävästä lastennäytelmästä Tomppeli eli maailman paras mielikuvitusystävä. Teatteria ja sirkusakrobatiaa yhdistävä hullunkurinen esitys käsittelee empatiaa ja rohkaisee kaikkia olemaan oma itsensä. Pikkusiskoni on puvustajana näytelmässä, joten pukuloisto on taattu. Olisin piipahtanut heidän pisteellään varmasti ilman tätä yhteyttäkin. Pigels on jo pari lastennäytelmää katsonut. Hän jaksaa yllättävän hyvin istua yleisössä, vaikka on aika pieni vielä. Esityksistä on riittänyt paljon puhuttavaa niiden jälkeen. Ovat pienelle erilainen elämys!


Tähän päälle, kun kierretään muut messupisteet ja mm. halaillaan Muumeja, niin saadaan varmasti pari päivää mukavasti kulumaan. Lapset kuitenkin nukkuvat vielä päiväunet, joten koko päivää ei vielä voi aktiivisesti messuilla käyttää. Tai no, äidille jää sitten siihen mukavasti shoppailuaikaa. Pitäähän ne lastenvaatepisteet pikaisesti katsoa läpi, vaikkei meillä nyt olekaan mitään akuutteja hankintoja;)

Oletko tulossa Lapsimessuille? Mitä odotat messuilta eniten?

Ps. Istagramissa on vielä tänään klo 22 saakka aikaa osallistua kahden Lapsimessulipun arvontaan. Blogin löytää tunnuksella @ilopiikki. Tervetuloa osallistumaan ja onnea arvontaan!