Kaksplus.fi

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Siis mikä vesivaaka?

Remontin tiimellyksessä on sattunut kaikenlaista. Uutta tietämystä on tullut todella paljon ja taidotkin ovat kasvaneet. Tekemisen lomassa on sattunut hauskoja asioita ja  tilanteita, joita ajattelin jakaa kanssanne.

Ensimmäinen asia, mihin remontoidessa useimmiten törmää on se, että mitat esitetään sattumanvaraisesti joko tuumissa tai senteissä. Vajaa kaksi viikkoa sitten mieheni mittasi viemärin tuloputkien halkaisijan, jonka jälkeen lähdin K-Rautaan hakemaan niihin 15mm tulppia. Myyjälle tämä tieto ei kuitenkaan ollut avuksi. Noin puolen tunnin myyjän ahdistelun jälkeen (soitin lopulta miehelleni ja laitoin miehet keskustelemaan keskenään) löysimme yhteisen kielen. Nyt tiedän, että 15 mm on 1/3 tuumaa.

Pari päivää myöhemmin tarvitsimme puutavaraa katon kotelointia varten. Mieheni kanssa päättelimme, että alkuperäisessä kehikossa oli käytetty "kakkoskakkosta" puuta. Tyytyväisenä ajattelin, että nyt on oikea mittayksikkö käytössä. Koetimme katsoa K-Raudan nettisivuilta tällaisen puun saatavuutta ja hintaa. Tällainen tavara löytyi kuitenkin nettisivuilta senttikoolla. Hmm, olisikohan se tuo 6 senttinen?

Olen tullut siihen tulokseen, että useimmillä työkaluilla on ainakin kaksi eri kutsumanimeä. Löytyy se virallinen, jota käytetään kauppojen hintalapuissa ja se kansan käyttämä kutsunimi. Esimerkiksi vesivaaka on tuttavallisesti vain vatupassi tai ruuvimeisseli on virallisesti ruuvitaltta. Olenkin saanut opetella koko kirjon uusia työkaluja lempinimineen. Onneksi nettisivuilla on yleensä myös kuvat tuotteista;)


Emme omista autoa, joten olemme kuljettaneet remonttiostoksia pääosin bussissa. Milloin kädessä on ollut molemmin puolin 9l maalipurkit, milloin saha tai jatkovarsi (jälkimmäinen muuten aika vaarallinen vempele minun käsissäni kannettavaksi;). Kerran suojasimme lattian suojapahvirullan jätesäkillä sateen vuoksi, jotta se olisi kuiva kotiin päästyämme. Tempauksemme viihdytti myös Prisman kassahenkilökuntaa:)

Jännittävin kerta oli, kun haimme K-Raudasta aiemmin mainitsemaani "kakskakkosta" puuta 6 kappaletta 225cm pitkänä. Eikun maalarinteipillä molemmista päistä yhteen ja bussiin. Bussikuskin kanssa sai hieman neuvotella, että saadaanko tulla kyytiin. Kuskin mielestä hän ei ollut mikään tukkirekka, missä hän oikeassa olikin. Onneksi kuitenkin saatiin kyyti, kun luvattiin laittaa tavarat lattialle makaamaan. Huh huh, onneksi tämän jälkeen ei ole tarvinnut ihan noin suurta lastia bussissa kanneskella.

Mutta tällaistahan sen remontoinnin kuuluukin olla! Pyörimme molemmat täysin uudella maaperällä, joten kommelluksitta ei voi remonttia hoitaa. Ja onhan näitä tapahtumia ihana muistella jälkikäteen. Kukas sanoikaan, että elämä on parasta aikaa?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi<3