maanantai 30. marraskuuta 2015

Meillä kontataan!

Pikku P on harjoitellut konttausasentoa viiden kuukauden ikäisestä lähtien. Ensimmäiset konttausaskeleet hän otti päälle pari viikkoa sitten perjantain kunniaksi. Pikkuinen odotti, että isä tulee kotiin ja otti sitten juhlasesti kolme haparoivaa askelta. Voih, kyllä siinä meinasi tulla tippa linssiin sekä isälle että äidille<3

Pikkuinen ei kuitenkaan tämän jälkeen ole suurempia konttausrykäyksiä ottanut ennen viime viikonloppua. Seurailin kaverin toimia ja tulin siihen tulokseen, että taito taitaisi olla jo hyppysissä, mutta konttaaminen ei vaan liiemmin kiinnosta. Aloin laittaa erilaisia pienokaista erityisesti kiinnostavia asioita (kuten kaukosäädin) jonkin matkan päähän ja katsoin, mitä tapahtuu. Hupsista heijaa, sinne vaan siirryttiin.

Aiemmin kaveri otti ensin karhunkävelyasennon ja työnsi asennossa jaloillaan itseään eteenpäin. Tämän jälkeen hän lösähti mahalleen ja otti käsillä ryömimisliikkeen. Huh, varsin rankan näköistä treeniä! Viikonloppuna hän alkoi löytää konttaamisen taidon tosissaan ja pysyä pelkässä konttausasennossa.

Alla tyylinäytettä eilen illalta.  Laitoin houkuttimeksi Battery tölkin, mikä herätti todella kaverin mielenkiinnon. Illalla sahattiinkin useita kertoja keittiön päästä päähän! Kaverilla on konttaamiseen ihanan omintakeinen tyyli. Vasen jalka on usein suorana ja oikea hieman vinosti koukussa. Välillä pitää pysähtyä kylkiasentoon hieman poseeraamaan;)

Hieman myöhemmin vielä pelkkä konttaaminen ei enää riittänyt vaan samaa väliä mentiin karhukävellen! Voi toista, eikai hän kohta jo ala harjoittelemaan seisomistakin?













4 kommenttia:

  1. Ihana :) täälläkin innolla odotellaan, milloin tuo pieni lähtee kunnolla liikkeelle... Yritys on kova!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :) Teilläkin eletään jännää aikaa. Tuntuu, että Pikku P oppi taidon lopulta aivan yllättäen, vaikka sitä oltiinkin pitempään treenattu! Palaset loksahtavat paikoilleen niin yhtäkkiä<3

      Poista
  2. Vau siitä se liikkuminen sitten lähtee toden teolla! Ja äiti saa olla silmät tarkkana vahtimassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, sanopa muuta. On se kyllä jännää! Kontaten pikkuinen ei vielä yletä mihinkään kriittiseen, mutta tilannetta pitää todella katsoa vielä uusiksi, kun noustaan seisomaan.

      Poista

Kiitos kommentistasi!