Kaksplus.fi

torstai 3. joulukuuta 2015

Pikku P seitsemän kuukautta

Tänään pieni käärömme täyttää seitsemän kuukautta. Tämä kuukausi on ollut monessa mielessä muutosten aikaa. Pienokainen on ottanut monia isoja kehitysaskeleita. Äidin sylivauvausta on tullut liikkuvainen sylivauva.



Yksi suuri asia oli kiinteiden aloittaminen ja siirtyminen syöttötuoliin. Kaveri viihtyy syöttötuolissa erinomaisesti. Vaikuttaa olevan tyytyväinen, kun vihdoin saa istua ihan luvan kanssa. Istumalihakset on kaverilla hyvin kehittyneet. Hän jaksaa helposti istua puolesta tunnista tuntiinkin syöttötuolissa ilman, että alkaisi kenottaa. Ilman tukea ei vielä ihan pystyyn päästä, mutta ei se enää kaukana ole.


Sormiruokailu on lähtenyt meillä oikein hyvin käyntiin. Pikku P:lle tuntuu maistuvan kaikki, mitä hänelle tarjotaan. Kalamureke on ollut tähän mennessä ainut ei niin hottis juttu (ehkä periytynyt äidiltä:). Epäilimme, että kananmuna aiheutti hänelle parilla ensimmäisellä kerralla pienen allergisen reaktion. Heti ruokailun jälkeen pikkuisen posket ja leuka lehahtivat punaiseksi. Punaisuus hävisi vajaassa tunnissa, eikä kaveri vaikuttanut muuten olevan moksiskaan. Testasimme kananmunaa uudestaan pari päivää sitten ja reaktiota ei onneksi enää tullut. Oli varmaan vain pieni yliherkkyys aluksi.

Nopeutimme hieman alkuperäistä suunnitelmaamme ja toimme uusista ryhmistä ruoka-aineita vajaan viikon välein. Näin kaveri oli maistellut myös hedelmiä ennen Berliinin matkaa. Niitä on kuitenkin helpoin antaa tien päällä. Ensimmäisen kuukauden annoimme pari ruokaa päivässä, lounaan ja päivällisen. Nyt parin päivän ajan olemme antaneet myös iltapuuron. Puuron olemme tarjonneet lusikalla. Alkuun kaverille ei kelvannut lusikalla tarjottu ruoka, mutta nykyisellään sekin passaa.



Vajaa viikko sitten Pikku P oppi konttaamaan. Nyt konttaillaan jo ihan kivoja matkoja pitkin asuntoa ja tutkitaan ympäristöä. Yksi hauskimmista paikoista on oma kirjahylly, joka on kiva tyhjentää päivittäin. Lelut kulkeutuvat nyt muutenkin pitkin asuntoa. Illalle on tullutkin vanhemmille uusi harrastus, kun saa etsiä ja kerätä kaikki lelut takaisin laatikoihin:)



Katselimme viime sunnuntaina pikkuisen touhuja pinnasängyssä ja päätimme laskea sängyn pohjan tiistaina. Kaveri ehti kuitenkin jo tiistaina päivällä nousemaan sängyn laitaa pitkin vinoon seisovaan asentoon! Kääk. On ne nopeita oppimaan, kun kiinnostusta löytyy ja palaset loksahtavat kohdilleen. Laskettuamme illalla sängyn pohjan pikkuinen koetti kovasti päästä seisomaan myös sieltä. Pinnoista saatiin hyvin kiinni ja toinen käsi ylettyi myös sängyn yläreunaan. Ihan ei kuitenkaan jaksettu punnertaa pystyyn saakka. Katsotaan, joko jouluna noustaan seisomaan!



Nukkuminen on ollut pari viimeisintä yötä varsin levotonta ymmärrettävistä syistä. Nukkuminen selällään tai kylellään on täysin out. Mahallaan nukkuessa pääsee paljon nopeammin konttausasentoon ja treenaamaan. Kesken unien herätäänkin useita kertoja konttaamaan. Voi raasua, koettaa silmät sikkurassa päästä eteenpäin.

Myös päiväunet ovat jääneet lähipäivinä vähäisiksi. Aiemmin nukutin kaverin usein ensimmäisille päikkäreille meidän isoon sänkyyn imettämällä. Hänen nukahdettuaan laitoin tyynyjä ympärille ja jätin nukkumaan sinne. Nyt en kuitenkaan enää uskalla jättää häntä isoon sänkyyn, sillä kaveri voi hyvin herättyään kontata itsensä alas sängystä. Pikkuinen kuitenkin herää, kun koetan siirtää hänet pinnikseen. Tämän jälkeen on turha yrittää saada kaveria nukahtamaan. Tänään keksin laittaa kaverin kantoreppuun epäonnistuneen nukutus-siirtoyrityksen jälkeen. Siihen hän nukahti  noin vartin jälkeen ja nukkuu yhä<3


Luovuimme myös hoitopöydästä, sillä kaveri alkoi olla turhan liukasliikkeinen sen päällä. Nyt on vaihdettu vaippaa lattialla tai sängyn päällä. Näin ne rutiinit uudistuu.

Päristely on tullut taikaisin muotiin. Pikku P on päristellyt kausittain jo monta kuukautta ja nyt on selkeästi kova päristelykausi. Parhaimmillaan hän saattaa viihdyttää itseään vaunuissa pitkän tovin vain päristellen ja naureskellen itselleen. Leuka ja paidan kaulus ovat aina tämän jälkeen varsin märät! Jokeltelua tulee myös ajoittain. Liikkuminen taitaa kuitenkin mennä tässä vaiheessa juttelun edelle.

Tämä on myös ensimmäinen kuukausi, kun ei ole neuvolakäyntiä. Hieman kiinnostaisi tytsyn mitat, mutta ehkä maltan odottaa ensi kuuhun saakka. Kaveri kuitenkin kasvaa oikein hyvin. Tyttäremme on edelleen ihanan aurinkoinen ja hymyileväinen tapaus. Juuri meille täydellinen rakkauspakkaus<3




4 kommenttia:

  1. Ihanat ison tytön elkeet siellä jo, noi poseerausasennot on niin hauskoja! :) Meilläkin on ihan toivotonta vaihtaa vaippaa enää missään hoitoalustalla, helpommalla pääsee kun hoitaa hommaan sylissä / siten, että poitsu on lattialla konttausasennossa, on se aika huimaa, miten nämä kasvaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos:) Tämä kaveri on varsinainen poseeraaja ja ilveilijä. Lentokentälläkin kalasteli vieraiden ihmisten huomioita hymyilemällä ja päristelemällä samalla silmiin katsoen<3 Joo, vaipanvaihto ei ole enää niin rauhallinen tuokio kuin ennen. Varmaan sitten kun kaveri seisoo, niin housuvaipat voivat tuoda helpotusta.

      Poista
  2. Voi hitsit ku hää on nii söpö!! <3 :) Ja miten taitava!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi<3