Kaksplus.fi

torstai 18. helmikuuta 2016

Missä kissa?

Olen päässyt lukemaan Pikku P:lle lyhyitä satukirjoja. Aiemmin tyttö oli aivan liian malttamaton tähän hommaan. Nykyisin hän istuu oikein mielellään hetken äidin sylissä ja kuuntelee satua.


Sivuja hän on varsin innokas kääntämään eteenpäin. Usein sivuja vaan kääntyy useampi kerralla. Kirjasta on myös mukava osoitella eri asioita ja kertoa juttuja omalla vauvakielellä. Kirjoissa on useimmiten lempisivu, josta osoitellaan ja kerrotaan muita enemmän. Yleensä sivu on se värikkäin ja eloisin. Keltainen aurinko on yksi kivoimmista kuvista.



Yksi Pikku P:n lempikirjoista on kirja, jossa Muumimamma etsii kissaa. Kissa esiintyy joka sivulla eri kohdassa. Tytöstä on mukava sadun kuuntelemisen lomassa osoittaa, missä kissa milläkin sivulla on. Kun sanoo "missä kissa Pikku P?", niin sormi siirtyy oitis kissan kohdalle. Joskus tosin hän ottaa varaslähdön ja osoittaa kissaa heti sivun kääntämisen jälkeen. Osoittamisen lomassa pikkuinen selkeästi hakee myös kissa-sanaa. Suusta kuuluu useimmiten "kisssss".

Maalta hoidosta palannut Noita-kissamme on Pikku P:stä ainakin yhtä ihana kuin muumikirjan kissa. Tätäkin kissaa hän etsii usein pitkin asuntoa. Hän konttaa Noidan luo vähän kissaa "silittelemään" (vetämään turkista, korvasta ja hännästä). Kissaparka kestää kidutusta yleensä tovin ennen kuin lähtee jonnekin tytön ulottumattomiin hieman kyyryssä. Minua kissa katsoo selkeästi katseella "Pikku P kiusaa!" Onneksi Noidalla on parikin eri pakopaikkaa, jossa saa varmasti olla rauhassa. Parvekkeella on mukava kölliä tai sitten vessassa saunan lauteilla.




2 kommenttia:

Kiitos kommentistasi<3