Kaksplus.fi

lauantai 23. tammikuuta 2016

Paluu arkeen

Hupsista keikkaa, tämä vuosi on alkanut varsin vauhdikkaasti. Kohta on jo tammikuu ohitse ja en ole ehtinyt niin sanotusti edes kissaa sanoa. Palasimme tiistaina viikon aurinkolomalta. Nyt pitäisi sitten aloittaa arjen pyörittäminen. Lomat ovat ohi ja kaikki mamma-vauvatouhut ovat startanneet. Mutta entäs jos ei millään malttaisi?

Kuvat kauniilta Santa Marian rannalta. Pientä matkakaihoa ;) Mekko Vihree Kala design. 

Mies oli joulun aikaan pidempään lomalla ja käväisi noin viikon välissä töissä ennen kuin lähdimme lomamatkalle. Sekä minä että Pikku P ehdimme tottua kolmikkona toimimiseen. Voi, kun se onkin silleen jouhevampaa. Toinen on vaihtamassa joka toisen kakkavaipan ja siivoaa välillä sotkuja.

Pikku P on nyt selkeästi kaivannut isäänsä, kun hän on ollut pari päivää töissä. Torstaina miehellä oli vielä iltameno, joten hän tuli vasta yöllä kotiin. Pikkuinen oli varsinainen syliprinsenssa koko illan ja nukkumisestakaan ei meinannut tulla mitään. Sängystä puuttui se toinen turvahahmo. Voi sitä riemun määrää, kun isä tuli aamulla moikkaamaan tytön herättyä ennen töihin lähtöä.


Itsestänikin tuntuu jotenkin takkuiselta aloittaa arjen pyörittäminen. Nuo kamalat pakkaset eivät ainakaan auta asiaa. Ruokakaapit huutavat matkan jäljiltä tyhjyyttään. Kauppaan lähtiessä pitää kuitenkin pukea tytön päälle se viisi vaatekerrosta. Sitten on taas kaupassa kuuma. Nyt se ainainen aurinkorasvan levittäminen ei tunnu kovinkaan pahalta;)


Onneksi pakkasen lauhtui viime yönä. Ja onneksi on lauantai. Mies saa viettää viikonlopun kanssamme, kun viikonlopputyöt peruuntuivat. Maanantaina tuntuu varmasti helpommalta, kun on saanut kaapit täyteen ruokaa (maha täynnä kaikki näyttää aina paremmalta) ja kodin toimintakuntoon. Kyllä pikkuinenkin taas sopeutuu kaksikkona arjen pyörittämiseen. Onhan tässä kuitenkin kaikenlaisia rientoja tulossa, että pääsee näkemään muutakin kuin vain minun naamaani.

Ei kun vaan sitten imuroimaan!

2 kommenttia:

  1. Mustakin oli joululomalla niin ihanaa kun sai esim. rauhassa siistiä keittiön ilman että yksi hermoilee syöttötuolissa, kun mies vei pojan saman tien syömästä pesulle. Ja sekin ettei päivän joka ikistä pukemis- tai vaipanvaihtotaistelua tarvinnut tehdä itse (poitsu ei tykkää näistä nykyään yhtään). Äkkiähän siihen arjen pyörittämiseen taas tottuu, mutta kyllä se kaksi käsiparia vaan helpottaa asioita mielettömästi! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, mutta nopeasti sitä taas tottuu. Kun vaan alkuun pääsee:) Toi vaipanvaihto on meilläkin välillä aikamoista, kun kaveria ei huvittaisi millään pysyä paikallaan. Pitää mielen virkeänä, kun koettaa keksiä jotain asiasta huomiota hetkeksi vievää;)

      Poista

Kiitos kommentistasi<3