Kaksplus.fi

perjantai 22. tammikuuta 2016

Pakkasta paossa Kap Verdellä

Palasimme tiistaina aamusta viikon mittaiselta reissulta Kap Verdeltä. Minun oli tarkoitus varoitella tulevasta blogihiljaisuudesta etukäteen, mutta viimeinen viikko ennen matkaa oli varsin hulinainen. Mutta nyt ollaan taas Suomessa:)


Matka sujui kaikkinensa todella hyvin. Eniten minua jännitti etukäteen 10 tunnin lento kohteeseen. Lennot menivät kuitenkin molempiin suuntiin oikein hyvin. Pikku P nukkui suurimman osan matkasta. Muuten vähän hyppyyteltiin ja leikittiin omalla paikalla.


Laskeuduimme Kap Verdellä Salin saarelle. Majoituimme Melia Dunas hotellissa lähellä Santa Marian kylää. Hotelli oli TODELLA iso. Huoneita oli päälle tuhat. Kaikki toimi tähän nähden aika hyvin. Matkasimme yhdessä perheeni kanssa, joten meitä yli yhteensä 10 hengen seurue. Meille oli luvattu hotellista vierekkäiset huoneet, mikä kuitenkin paikan päällä osoittautui mahdottomaksi. Jouduimme aikalailla eri päihin hotellialuetta eli noin puolen kilsan säteelle toisistamme. Noh, toimihan liikkuminen näinkin, kun sopeuduttiin tilanteeseen.

Oman kiemuransa yhteydenpitoon teki se, että netin ja puhelimen käyttä saarella oli tosi kallista. 2,5 euron minuuttitakasalla ei viitsinyt ihan pienestä soitella. Wifi löytyi ainoastaan hotellin aulasta. Lomasta tulikin myös puhelinvapaa viikko. Ei välttämättä ollenkaan huono juttu tällaiselle someaddiktille!



Hotellin yleiset alueet olivat mahtavat ja todella hyvin pidetyt. Hotellin suuruudesta huolimatta allasalueilla oli aina tilaa. Eri alueita oli useita ja ehkei hotelli myöskään ollut täynnä. Mukavaa, kun ei tarvinnut stressata rantatuolien saatavuudesta.

Parilla alueella oli altaat aivan pienille. Lastenallasalueella oli aivan ihana suuri kahluuallas pikkuisille. Pikku P pääsi konttailemaan pitkät pätkät vedessä. Isoja syvempiä altaita oli useita ympäri hotellialuetta. Isommille lapsille oli oma alue liukumäkineen.

Kahlailun lisäksi Pikku P nautti täysin rinnoin uimisesta isossa altaassa. Ostimme hänelle alla oleva uintilelun, joka oli ihan näppärä. Siinä on jaloille reijät keskellä, joten sitä voi verrata sellaiseen kävelytukeen maalla. Tuo versio oli tarpeeksi tukeva, jotta kaveri pystyi olemaan siinä valvottuna itsekseen.


Pikku P:stä oli selkeästi ihanaa, kun rakkaita ihmisiä oli niin paljon ympärillä. Varsinkin nuorempi serkkupoika (7 v.) oli kivaa leikkiseuraa. Heillä oli ihan omat leikit. Serkkupoika sanoikin, että "jännä, että Pikku P on iloinen koko ajan, vaikka se on vauva" <3

Pikkuinen oppi uudessa ympäristössä myös pari tärkeää sanaa. "Vettä" kuului useita kertoja allasta katsoessa. Hän tuntuu myös ymmärtävän, että samaa ainetta on myös vesipullossa. Eräänä iltana kaveri poimi hotellihuoneen lattialta oman sukkansa ja sanoi "sukka". Hän myös osallistui vilkutteluun lopummasta lomaa, kun joku lähti käymään jossakin.

Hotelli oli mielestäni all inclusive kaikille sen vieraille. Ruokaa oli tarjolla paljon. Pakettiin kuului myös kolme annosravintolaa buffan lisäksi. Varsinkin Rancho pihviravintola oli kokeilemisen arvoinen paikka. Muutenkin ruoka oli hyvää, muttei välttämättä aina tajunnan räjäyttävää.

Mietin ennen matkaa, että mitä ruokaa tarjoamme Pikku P:lle matkan aikana. Otimme mukaan paljon Ella'sin hedelmäpusseja, sillä niistä pikkuinen tykkää. Tarjosimme yleensä aamu- ja iltapuuron maustettuna hedelmäsoseella. Pikapuurohiutaleet valmistuivat näppärästi vedenkeittimellä keitetyssä vedessä.

Pikkuinen söi vaihtelevasti myös jotain ruokaisempia soseita. Ainakin Ella'sin bolognese upposi aika hyvin. Buffasta tytön herkkua olivat hunajameloni ja kiivi. Annoimme myös muita hedelmiä sekä kananmunaa keitettynä. Näillä ruoilla tyttö pärjäsi oikein hyvin. Kaverilla oli kyllä varsin hyvä ruokahalu koko viikon, varmasti kaikki touhu ja tohina kasvattivat ruokahalua. Ravintoloista tarjoilijat olisivat kyllä mielellään tuoneet pikkuiselle ranskalaisia useammankin kerran;)


Lähin hyvä uimaranta oli parin kilsan päässä Santa Mariassa. Ranta on kahdeksan kilometria pitkä siisti ranta. Aallot siellä ovat aika rajuja, joten lapsille se ei oikein sovellu. Kävimme siellä pari kertaa köllöttelemässä. Kävin myös testaamassa surfaamista yhdessä siskoni kanssa. Hauskaa hommaa, tahtoo uudestaan!


Pikku P:n vaatteiden kanssa kävi niin kuin aavistelinkin. Käytimme päivisin altaalla tai rannalla ollessa kahta uv-suojapukua sekä paria eri hattua. Lisäksi vain paljaisiin kohtiin aurinkovoidetta. Iltaisin oli sen verran viileämpää, että sai melkein olla onesie tms. päällä. Riippuen illasta. Kaverilla jäikin monet hellemekot ja sortsit yhteen käyttökertaan. Toivottavasti osa mahtuisi vielä kesälläkin.

Rattaiksi otimme lopulta omat Camit. Rattaissa oli hyviä ja huonoja puolia. Tutuissa tukevissa rattaissa Pikku P:n oli kiva nukkua altailla päikkärit. Hän myös vaikutti iloiselta, kun ekaa kertaa laitoimme kaverin niihin Salille päästyämme. Jotain tuttua uudessa ympäristössä? Toisaalta huoneemme oli kolmannessa kerroksessa, joten jouduimme kantamaan rattaat sinne aina huoneeseen mennessämme. Myös lähikylään mennessä pienet rattaat olisivat olleet helpommat. Ratkaisimme tämän tosin sillä, että käytimme niillä matkoilla kantoreppua.

Aivan ihana reissu kaikkineen. Ainoa huono puoli matkassa oli se, että se kesti vain viikon. Ensi kerralla pitää ehdottomasti varata kaksi!


4 kommenttia:

  1. Voih! Kuvat eivät kyllä yhtään helpota mun matkakuumetta.

    VastaaPoista
  2. Olitte kyllä hyvään aikaa reissussa, kun täällä paukkui hirmuiset pakkaset! Ja hienosti taisi kaikki mennäkin pienen matkalaisen kanssa :) Muakin varmaan mietityttäisi eniten juuri noi lennot ja vauvan syömiset. Vau miten tytöltä tulee jo noita sanoja! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo! Jos oltaisiin oltu kaksi viikkoa, niin ei olisi enää tarvinnut palata pakkaseen. Matka meni kyllä tosi kivasti pikkuisen kanssa, aivan huippua matkaseuraa:) Ihanaa, että sanoja alkaa löytyä. Malttamattoana odotan jo seuraavaa!

      Poista

Kiitos kommentistasi<3