torstai 19. huhtikuuta 2018

Tervetuloa taapero - näitä asioita odotan taaperoajalta

Olen ollut viimeisen kuukauden hieman hädissäni, kun meidän viimeinen vauva häviää tästä taloudesta. Päätinkin listata, mitä ihania asioita taaperoikä tuo tullessaan. Nämä viisi asiaa ovat minusta parhaimmat.

1. Taapero saa syödä melkein mitä vain


Helpottaa paljon ruoanlaitoa, kun koko perheelle voi tarjota ruokaa samasta kattilasta. Olen jonkin verran tehnyt nytkin ruokia mukaillen koko perheen suuhun istuviksi. Olen lisännyt omaan annokseen suolaa ja parmesaania mauksi. On se silti paljon helpompaa, kun vuoden rajapyykin jälkeen voi pikkuhiljaa siirtyä täysin samaan ruokaan. Samalla lista alle yksivuotiaille kielletyistä ruoka-aineista poistuu! Ei tarvitse aina miettiä, että saikos tätä nyt antaa vauvallekin. Ja leipä! On mukava, kun Maisis saa ruveta syömään myös kaupantätien leipomaa leipää. Sämpylöiden tekeminen on ihan kivaa, mutta viehän se oman aikansa pikaohjeillakin. Ja se on hyvää vain oikeastaan samana päivänä.

2. Taaperon kanssa saa touhuta kaikkea uutta kivaa


Taapero osaa liikkua itse. Sinun ei enää tarvitse kantaa pientä joka paikkaan. Taapero rakastaa tutkia maailmaa itse vanhemman kannustamana. Ulkoilut menevät mukavasti lähiympäristössä kävellen ja katsellen, kuunnellen ja nuuhkien kaikkea vastaantulevaa. Linnut ja muut eläimet ovat pienestä mitä ihmeellisempiä asioita. Molemmat meidän pienet rakastavat hiekkalaatikolla oloa. Pigelskin on kevään tultua ollut ihan onnessaan, kun saa taas tehdä hiekkakakkuja. Keinuminen on toinen kestohitti. Keinussa kaverukset jaksavat olla pitkiä aikoja. Meidän pihan hämähäkkikeinu on myös hyvä unentuoja. Kaverit voisivat varmaan nukahtaa siihen, jos antaisin.

Taapero nauttii myös kaikista muista erikoisemmista aktiviteeteista. Taapero saa jo kaiken irti eläintarhassa, huvipuistossa tai vaikka Hop Lopissa. Kaikki uusi ja ihmeellinen katsottava ihastuttaa. Temppupuistoissa on jo kaikkea mukavaa yksivuotiaille. Siellä saa kulutettua pienen ylimääräisen energian loistavasti. Tästä touhukkaasta vanhemmasta se on tosi hauskaa ajankäyttöä.


3. Eläminen taaperon kanssa on helpompaa


Se on varmaan lapsesta ja tähtien asennosta kiinni, kumpi on lopulta helpompaa, vauva- vai taaperoarki. Sanoisin nyt vauvavuodesta kohta selvinneenä, että odotan taaperoarjen olevan helpompi. Lapsi alkaa kuitenkin nukkua yleensä aika hyvin. Ruokailut ovat rennompia, kun sotkua ei sormiruokaillen jonkin ajan päästä synny ihan niin valtavasti. Taapero osaa jo hetken touhuta yksinkin, kun auttaa leikin tai tutkimusretken alulle. Eväitä on helppo ostaa kaupasta, kun riisipiirakat ja smoothie uppoavat koko porukalle. Kommunikointi helpottuu. Taapero ymmärtää koko ajan enemmän puhetta ja tuottaa myös itse omia sanoja. 

Varsinkin taaperoajan alku oli ainakin esikoisen aikaan varsin seesteistä. Ymmärrys kulkii molempiin suuntaan ja pieni osasi jo tehdä jotain pieniä asioita itse. Kiinnostus uuden oppimiseen ja maailmaan tutustumiseen on valtava. On ihana seurata toisen pyrkimyksiä päästä sisälle tähän ympäröivään maailmaan. Toki uhma kolkuttelee ovelle sitten jossain vaiheessa. Se tulee onneksi aalloittain. Jonkin tietyn vaiheen aikana auttaa, kun tietää sen jossain vaiheessa laantuvan.




4. Äidin on helpompi ottaa omaa aikaa


Taapero pärjää isän tai muun tutun hoitajan kanssa jo tosi hyvin muutaman tunnin. Minusta alkaa nyt olla helpompi lähteä välillä omille menoille ja jättää muu perhe touhuamaan omiaan. Poissaoloaika ei kulu miettien, että miten he siellä pärjäävät. On mukava saada arjen väliin jotain omaa tekemistä. Sitä on todella jo kaivannutkin! Haaveissa olisi, että voisimme myös mieheni kanssa lähteä kesällä jonnekin kaksin. Vaikka ravintolaan syömään, jos ei vielä pidempää aikaa kehtaa. Maiskis olisi helpompi jättää mummon hoiviin, jos hän nukkuisi yön hyvin. Katsotaan, miten yöunet sujuvat kesällä.

5.  Pääset todella tutustumaan lapseesi


Lapsen persoona ja luonne tulee esiin pikkuhiljaa vauvavuoden edetessä. Taaperoiässä pääset todella näkemään millainen luonne pienokaisellasi on. Maisikis on alkanut enenemässä määrin hassuttelemaan ja jekkuilemaan. Hän saattaa esimerkiksi isäänsä matkien syödä Talk-murun kovaäänisesti ja sen jälkeen tehdä maailman suloisimman tillistyksen! Pehmolelun tai Lego-eläimen nähdessään hän nappaa sen käteensä ja tekee hauskoja karjuntaääniä. Välillä hän haluaa leikkiä hippaa ja konttaa suurieleisesti kikattaen karkuun. Kun joku asia viedään kädestä tai kielletään, niin harmitus on kovaääninen ja iso. Pari kertaa Maiskis on jopa heittäytynyt lattialle huutamaan! Maiskis on siis rento hassuttelija, joka kuitenkin antaa reilusti palautetta, jos joku ei mene mielen mukaan. Luonteen kehittymisen seuraaminen on mahtavaa! Joka päivä kuoriutuu jotain uutta. Ihana, että saan seurata tätä vielä pari kuukautta kotona<3



8 kommenttia:

  1. Oi, taaperot on niin ihania! Meillä perheen viimeinen vauva vielä 6 kk vauvana, yritän nyt arvostaa jokaista hetkeä <3 Mutta taaperot ne vasta ihania on, olenkin usein sanonut että tähän asti esikoisen paras ikä on ollut 1-1,5 vuotta. Tuossa iässä oppii niin paljon kaikkea, eikä ole vielä sitä uhmaa yhtään näkyvissä. Ihania taaperohaleja ja pusuja vain :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana, kannattaa ottaa kaikki irti puolesta vuodesta<3 Olen samaa mieltä, minustakin esikoinen oli ihan parhaimmillaan 1-1,5-vuotiaana. Ennen kuin uhma iski kunnolla päälle!

      Poista
  2. Hyvä lista! Lisäisin yhden kohtaa kolme sivuten: taaperon kommunikaatio kehittyy huimaa vauhtia. Helpottaa hirmuisesti, kun lapsi osaa edes puistaa päätään ja nyökyttää, kun kysyy esimerkiksi, että "tämänkö halusit täältä hyllystä"?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä lisäys. Tuon olinkin unohtanut. Meillä vasta osoitellaan kaikkea kiinnostavaa ja haluttavaa :)

      Poista
  3. Nautin paljon enemmän taapero-ajasta kun vauva-ajasta! Elämä helpottuu kummasti :)Tosin 2v uhma sais painua jonnekkin syvälle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uhma on oma lukunsa. Vaatii vanhemmilta ihan uudenlaisia kasvatustaitoja!

      Poista
  4. Mä olen taas vauva-tyyppiä. Minusta on ihanaa lasten kanssa siihen saakka, kun ne ovat n.1,5v. Sitten alkaa, erilainen kausi, juuri niinkuin kirjoitit, voi olla enemmän irti siitä lapsesta. Mutta hoivaaminen on erilaista ja rajojen asettaninen alkaa enemmän näkyä. Sitten kun lapsi on 3v ja eteenpäin, alkaa taas ihan uusi aika ja voi tehdä paljon kaikkea yhdessä. Mutta totean silti, että Kaikki ikäkaudet on omalla tavallaan ihania, parasta on aina tämä hetki ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noin haluan itsekin ajatella ja pyrkiä elämään hetkessä. Lapset ovat aina rakkaita ja ihmeellisiä <3

      Poista

Kiitos kommentistasi!