keskiviikko 29. huhtikuuta 2015

41. raskausviikko

Tytsy antaa odottaa itseään. Olin toivonut, että pääsisin tapaamaan vauvan tämän raskausviikon aikana, mutta tyttö ei tahdo pitää kiirettä. Lähestyvä yliaikaisuus ja odottaminen alkaa pikkuhiljaa todella ahdistaa. Entäs jos kaveri ei tulekaan ulos omin avuin, vaan joudutaan käyttämään järeimpiä keinoja?

Oloni on jatkunut fyysisesti tälläkin raskausviikolla hyvänä. Nyt on alkanut tuntua harjoitussupistuksia enenemässä määrin ja vauvakin on pyörinyt varsin levottomasti. Mitään suurempaa merkkiä lähestyvästä synnytyksestä ei kuitenkaan vielä ole ollut.

Koetin pitää itseni kiireisenä tämän raskausviikon ja olinkin keksinyt ohjelmaa melkeinpä joka päivälle. Olen käynyt aamiais- ja lounastreffeillä kavereiden kanssa. Viime viikon lopulla kaupungilla oli myös useita mielenkiintoisia tapahtumia, joissa oli kiva piipahtaa.

Kävin Vanhalla Ylioppilastalolla järjestetyssä Fashion Stock Salessa, jossa oli mielenkiintoinen kattaus suomalaisia ja kansainvälisiä merkkejä. Osalla oli mukavat alennukset outletin hengen mukaisesti. Mukavan näköistä tavaraa oli paljon. Katselin kuitenkin vain tarjontaa ja mietin, miten mikään vaate ei oikein toimi lähitulevaisuudessa. Suurimmalla osalla vaatteista oli niin korkea kaulus, etteivät ne toimi imetyksen kanssa. Toisaalta hylkeenä en osaa vielä arvioida, miten ne tulisivat istumaan synnytyksen jälkeen. Näin säästyi aika mukavasti rahaa!



Ostin kyllä messuilta Lumoan pisteeltä tytsylle mekon kesäksi. Vaikka menin tilaisuuteen heti sen avauduttua, Lumoan pisteellä ei enää ollut kuin kolme pientä mekkoa jäljellä. Kyseinen mekko oli pienin, joten valinta oli helppo:) Sain mekon alle puoleen hintaan, joten kelpuutin sen, vaikka alunperin haaveilin jadenvihreästä mekosta.

Kävin myös Fair Made Finlandin tapahtumassa Lasipalatsissa ja viikonloppuna Kaapelitehtaan Kierrätystehtaalla. Varsinkin Kierrätystehtaalla oli paljon kaikkea uutta mukavaa katsottavaa. Menimme tilaisuuteen sunnuntaina, jolloin tapahtumassa oli varsin väljää, sai katsella ihan rauhassa. Ehkä sateinen ilma söi osallistujia. Koetimme mennä samaisena sunnuntaina myös Pasilan Veturitallien sisustusbloggaajien kirpputorille. Siellä oli vain niin älytön ryysis, että luovutimme jonon nähtyämme.

Tiistaina eli 41. raskausviikon viimeisenä päivänä minulla oli neuvolakäynti. Hoitaja tarkisti taas samat asiat kuin muillakin kerroilla. Muuten kaikki näytti ihan hyvältä, mutta verenpaineeni oli paukahtanut aika korkealle. Arvot olivat 143/91, kun korkean verenpaineen raja on 140/90. Sain neuvolasta mukaani verenpainemittarin. Hoitaja pyysi minua mittaamaan verenpaineen uudestaan illalla ja sitten seuraavana aamuna. Jos arvot ovat edelleen rajojen yläpuolella, niin sitten tulisi ottaa yhteyttä Kättärin päivystykseen.

Arvot ovat onneksi kuitenkin laskeneet tuosta. Eilen illalla päästiin 126/84 arvoihin ja tänään iltapäivällä 117/79. On varsinkin alapaine silti noussut raskauden alusta ihan jonkin verran, sillä arvot olivat silloin 105/64. Ilmeisesti tuollainen nousu on kuitenkin vielä ok.

Olen tänään ottanut aika iisisti ja syönyt varsin kasvisvoittoisesti. Ehkä sekin on auttanut asiaa. Pitää seurailla vielä tilannetta, mutta onneksi tämä taisi olla väärä hälytys. Muita raskausmyrkytykseen viittaavia oireita ei ole ollut. Virtsa oli puhdas eikä suurempaa turvotusta tai painonnousua ole ollut.

Varsinkin verenpainesäikähdyksen jälkeen tuntuu, että mieli alkaa pikkuhiljaa vaipua alamaille. On jotenkin niin tylsää herätä joka aamu ja todeta, ettei mitään tapahtunut tänäkään yönä. Pienet asiat kiukuttavat ja ei oikein tee mieli elää yhtä päivää pidemmäksi. Jo tulevan vapun ruokaostosten miettiminen tuntui todella hankalalta.

Tuntuu, että ajatus odotuksen päättymisestä on päälimmäisenä mielessä, eikä enää oikein tajuakaan millainen palkinto odotuksen päätyttyä on luvassa. Olen luonteeltani varsin suunnitelmallinen ihminen ja tykkään pitää narut omissa käsissäni. Tällainen odottaminen ilman tarkkaa aikataulua tuntuu täten erityisen oudolta ja ahdistavalta. Noh, kyllähän se raskaus ensi viikon lopulla käynnistetään, jos mitään ei siihen mennessä tapahdu, mutta se tuntuu laihalta lohdulta.

Pientä synkistelyä ilmassa siis näin 41. raskausviikon tultua täyteen. Olin vain niin ajatellut, että saan juhlia vappua tytsyn kanssa, mutta näyttääkin siltä, että saan tyytyä muuhun seuraan. Onneksi on huomenna vieraita tulossa, he varmaan saavat minuun taas uutta puhtia.



1 kommentti:

Kiitos kommentistasi!