perjantai 29. elokuuta 2014

6. raskausviikko ja kielletyt ruoka-aineet

Raskauden varmistuttua varasin ajan ensimmäiselle neuvolakäynnille. Sain ajan noin kuukauden päähän yhdeksännelle viikolle.  Olo plussaamisen jälkeen on ollut innostunut ja jännittynyt. Toisaalta jollain tavalla mieleni valtasi tietynlainen rauha ja onnellisuus. Ehkä tämä oli äitiyshormonien tekosia? Tuntui, että olisi ihana hihkua asiasta koko maailmalle. Toisaalta ymmärsin sen, ettei asiaa kannata vielä mainostaa kovin laajalle keskenmenoriskin vuoksi.  


Kuva: Pixabay.com

Tutkiskelin tarkemmin THL:n listausta raskauden aikana vältettävistä elintarvikkeista. Lista on aika pitkä, mutta varsin looginen. Olen lueskellut listaa jo aiemmin, kun olen kokkaillut raskaana oleville ystävilleni. Päätin, että jätän kaikki makeutusaineella makeutetut juomat pois ruokavaliostani ja juon pelkästään sokerilimppareita. Ajattelin juoda näistäkin pääosin kofeiinittomia versiota eli erilaisia jaffoja yms. 

Jätin myös kahvin pääosin pois ainakin työaikana. Työpaikan automaattikahvi ei ole muutenkaan kovin herkkua, joten sen korvaaminen vihreällä teellä ei tuntunut pahalta. Keitän kotona harvoin kahvia muulloin kuin viikonloppuaamuisin, joten näin kofeiinimäärät rajaantuvat aika luonnollisesti varsin vähäiseksi. 

Koetan muistaa pestä kasvikset ja hedelmät paremmin kuin ennen raskautta. Kiinnitän myös tarkemmin huomiota pakastemarjoja ostaessani, että ne ovat suomalaisia. Laitan niitä kuitenkin usein aamusmoothieihin, jolloin niitä ei tule kuumennettua. Myös pellavarouhe jäi pois smoothien raaka-aineluettelosta.  Juustojen rajaaminen sujui kohtalaisen helposti. Parmesaania tulee varmaankin eniten ikävä:). 

Teimme myös ensimmäisen keikan ravintolaan ruokasäännöstelyn aikana. Tein rajoituksista härkäsen, joten joudumme kääntymään yhden ravintolan ovella, sillä en muka löydä mitään syötävää. Onneksi tilanne varmasti helpottuu jatkossa, kun listan sisäistää. Tärkeintä mielestäni kuitenkin on, että syö pääsääntöisesti monipuolisesti ja terveellisesti. Olen huono syömään kalaa, joten pyrin siihen, että söisin sopivaa kalaa ainakin kerran viikossa. Tässä tulee varmaan olemaan eniten opettelemista.


sunnuntai 24. elokuuta 2014

Matkamuisteluita osa 11: Venäjä

Kotimatkamme viimeinen etappi oli Venäjä. Siirryimme sinne Ulan Batorista junalla, josta liikuimme Trans-Mongolian reittiä seuraten junalla kohden Helsinkiä.



Venäjällä kohtasimme muutamia ongelmia majoituksen kanssa, sillä hotellien hintataso siellä on turisteille varsin korkea (budjettimatkailijan kannalta). Paikallisille näet on oma hintansa. Tämän vuoksi jouduimme lähtemään yhdestä kaupungista myös hieman aiemmin, sillä mitään kohtuuhintaista ei ollut saatavilla.

Junaliput ostimme Irkutskista ollessamme Moskovaan saakka, sillä 3. luokan liput ovat varsin haluttuja. Tämä oli ihan fiksua, sillä junat olivat todella täynnä. Liput olivat kuitenkin Venäjältä ostettaessa huomattavasti halvempia kuin ulkomaalaisten matkatoimistojen kautta. Ulkomailta et voi ostaa lippuja kuin tiettyjä matkatoimistoja käyttäen (ellei sinulla ole venäläisiä tuttuja). Yhden välin lipun jouduimme ostamaan silti brittiläisen matkatoimiston kautta, sillä niitä ei ollut enää muualla jäljellä. Jokainen matkatoimisto  ostaa etukäteen oma kiintiönsä juniin.Matkustimme junissa muutaman pidemmän matkan, pisin taisi olla vajaa kaksi vuorokautta. Loput pätkät olivat noin 10-20 tuntia. 

Irkutsk oli ensimmäinen etappimme Venäjällä. Siitä oli noin 3-4 tunnin matka bussilla Baikalille. Irkutsk oli symppis kaupunki, jossa oli sulassa sovussa sekoitus vanhaa ja vähän uudempaa Venäjää. Aasian vaikutusta ei mielestäni juuri näkynyt. Sinällään harmi, ettemme ehtineet piipahtaa vielä idempänä Venäjällä. Siellä Aasian läsnäolo olisi varmasti ollut selvemmin aistittavissa.





 Mr. Leninin patsaita löytyi kaikista kaupungeista. Alla Lenin Irkutskin malliin.

 

Pari päivää Irkutskissa majailtuamme lähdimme pariksi yöksi Olkhonin saarelle, joka sijaitsee Baikaljärvellä. Majoituimme siellä Nikita Homesteadissa. Paikka on saaren tunnetuin majatalo, mikä noin pienellä saarella voidaan pitää meriittinä. Ympärillä oli edes jotain elämää. Paikassa oli myös sauna. Saunaa olikin jo ollut ikävä<3

Nikitan pakettiin kuuluu täysihoito, mikä oli ihan kätevä noin pienessä paikassa. Ruoka oli symppistä. Aamulla oli puuroa, lounaaksi taisi olla useimmiten jotain keittoa lisukkeineen ja illalla vähän tuhdimpi lämmin ruoka. Paikassa tutustui hyvin venäläiseen keittiöön. Mieleen tuli vähän mummon tekemät ruoat, vanhanajan suomalaista ruokaa.

Paikan kaikki talot taisi olla puurakenteisia. Tämä teki paikkaan oman hauskan twistin, siellä oli jotenkin ajaton olo. Alla kuvaa lautasta, jolla menimme saarelle.



Alla yksi Nikitan rakennuksista. Siinä toimi ravintola.

 
Maisemat saarella olivat kauniit. Vaikka aurinko paistoi ja oli periaatteessa kesä, niin lämpötilä ei Siperiassa silti päätä huimannut. Maa hohti vielä viileänä.




 
Viileidestä huolimatta pulahdimme järvessä, olihan sen takia tänne asti tultu. Seuranamme oli pari lehmää;)

  
Paikallinen nettikahvilakin maastoitui hyvin katukuvaan.

Saarelta suunnistimme kohden Krasnoyarskia. Alla herkutellaan junassa matkalla kaupunkiin.





 

Junassa oli välillä vähän tylsää, sillä näitä syömäkuvia tuntuu riittävän:) Välillä kuvasimme myös ikkunasta ulospäin. Alla muutama otos Irkutsk-Krasnoyarsk väliltä.

 
Krasnoyarsk oli varsin jännä kaupunki. Se on iso, mutta keskusalue ei ole kamanlan laaja. Kaupunkiin on pystytetty joka kolkkaan kaljatelttoja, jotka tuntuivat avautuvat kukonlaulun aikaan. Ja niissä oli asiakkaita aina! Selkeästikin olut on vain virvoke venäläisille. Tosin tein sen huomion, että naimattomat naiset joivat useimmiten vain vettä tai mehua. Tämä on nyt vain täysin minulle jäänyt mielikuva, mutta tuntui, että venäläiset naiset ovat nuorina todella laihoja ja hehkeitä, mutta naimisiin menneille oli jäljellä enää hehkeys.




Jekaterinburgissa Uralin läheisyys viilentää ilmaa jonkin verran. Krasnyarskiin verraten oli kyllä viileämpää. Kaupungissa on mukava liikuskella ja katsella maisemia.








Suurimpia nähtävyyksiä on vastikään rakennettu verenkirkko (Church on the blood), joka rakennettiin vallasta syistyn Nikolai II:n ja hänen perheensä teloituspaikalle. Kirkko oli hieno.


Kazan on Tatarstanin tasavallan pääkaupunki. Kaupunki erottui mielestäni edukseen kahteen edelliseen verrattuna, tataarien oma kulttuuri väritti mukavasti vierailua.




 


Kaupungilla kiertelyn lisäksi nähtävää riittää kaupungin kremlissä. Alla alueen sisääntuloportti.




Kremlin sisällä on paljon mielenkiintoista katsottavaa. Varsinkin noin 10 vuotta sitten rakennettu  Kulf-Sharifin moskeija oli todella mielenkiintoinen nähdä. Kremlin muurien sisällä löytyy ainakin kolmen eri uskontokunnan pyhät rakennukset, mikä on osoitus kaupunkin monikulttuurisuudesta.

Moskova on iso ja siellä on tuhottomasti nähtävää. Varsinkin, jos on kiinnostunut erilaisista ortodoksista kirkoista, niin suo on loputon. Me ei niin fanaatikot jätimme pitkän listan välistä, mutta saimme silti viisi päivää kulumaan kaupungissa sangen nopeasti. Satuimme kaupunkiin kamalempien helteiden aikaan. Majoitumme hostellissa, joka oli parin huoneen kerrostaloasunnossa. Huoneistossa ei ollut pienten lattiatuulettimien ja ikkunoiden lisäksi mitään ilmanvaihtoa. Olo oli ajoittain varsin tukala. Kokkailuhommat jäivät vähän vähemmälle, sillä keittiön lämpötila nousi silloin varmaan lähemmäs 50 astetta.

Kaupungissa oli onneksi aika paljon puistoja, joissa oli mukava hengailla. Toinen viileä paikka oli ruokakaupat;)

Punaisen torin laidalla sijaitsee Pyhän Vasilin katedraali. Tämä karkkikirkko lunasti odotukseni, se oli todellinen väriläiskä.



Alla kuvaa punaisesta torista. Torin reunalla on myös Leninin masoleumi, jonne eräänä aamuna jonotimme. Muurin takana näkyy pilkahdus kremlin rakennuksista.



Torin laidalla on myös kaksi muuta kirkkoa, komeita nekin.

Moskovan kreml on suuri alue täynnä rakennelmia. Siellä on edelleen toiminnassa olevia hallintorakennuksia sekä presidentin virka-asunto. Lisäksi löytyy lukuisia kirkkoja, museoita ja muuta nähtävää.  Alla kuvaa ehket tunnetuimmasta kirkosta, Uspenskin katedraalista.



Punaisen torin toisella laidalla on GUM-tavaratalo, jossa kannattaa piipahtaa sisällä ihan arkkitehtuurin vuoksi.

Kristus vapahtajan katedraali on rakennettu uudelleen 2000-luvulla samalla paikalla sijaineen kirkon reblikaksi. Kirkko on maailman korkein ja onkin varsin massiivinen ilmestys.






Kristus vapahtajan katedraalista katsottuna joen toisella puolella on Pietari suuren patsas. Tämä 100 metrinen muistomerkki on kyllä aivan kamala! En ymmärrä, mitä taiteilija oikein on ajatellut. Ilmeisesti en ole aatteeni kanssa yksin, sillä tämä on äänestetty useana vuonna maailman rumimpien patsaiden listalle. Mitä olette mieltä, matkustaisitteko alla olevan patsaan vuoksi Moskovaan:)?





Pietarissa olin käynyt kerran aiemmin, joten osa nähtävyyksistä oli jo tuttuja. Pietari on jo enemmän Eurooppalaisen oloinen käupunki. Olo kaupungissa olikin suhteellisen kodikas. Hermitage eli entinen talvipalatsi on sen verran mahtava nähtävyys, että sinne kampesin myös tällä vierailulla, vaikka yksi kierros talossa olikin jo tehty. Ensimmäisellä kerralla kiersin taloa oppaan kanssa, mikä antoi paljon enemmän kuin yksin kiertely. Suosittelen opastusta, jos sellainen on mahdollista.





 

Väliaikapohdintaa Lonely Planetin kanssa seuraavasta kohteesta.

 

Pietarin katumaisemaa.



Kazanin katedraali Nevski Prospektilla. 

  

Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, kutsutaan myös nimellä verikirkko. Kirkko on saanut nimensä siitä, että se on rakennettu Aleksanteri III:n käskystä samalle paikalle, mihin hänen isänsä murhattiin. Tuollaiset karkkikirkot ovat hauskan näköisiä.



Pietari olikin päälle vuoden kestäneen matkamme viiimeinen etappi. Pietarista siirryimme pikkubussilla Helsinkiin. Huomattavasti edullisempi kulkuvaihtoehto muuten esimerkiksi junaan verraten, jos ei ole kiire. Bussi vie pientä extrakorvausta vastaan myös suoraan kotiosoitteeseen.

Parhaiten mieliini Venäjältä jäi vierailu Baikalin järvellä sekä Moskova. Toki myös Pietari on hieno kaupunki, mutta olin käynyt siellä jo aiemmin.