sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Yhdistelmävaunujen hankintapohdintaa

Olemme tehneet rakenneultran jälkeen pohjustustöitä tulevaa vaunuhankintaa varten. Malleja ja merkkejä on niin monenlaisia, että selvitystyötä tämä kyllä todella vaatii. Noh, tuon auton oston jälkeen onkin mukava aloittaa tällainen uusi projekti;)

Tahdomme ostaa suorilla yhdistelmävaunut, jolloin asia on hoidettu noin kolmeksi vuodeksi eteenpäin. Itse vaunuosahan voi vaihtaa jo puolenvuoden jälkeen ratasosaan, jolloin sen käyttöaika on suhteessa paljon lyhyempi.

Pohdimme itsellemme tärkeitä asioita vaunuissa. Kuljemme paljon julkisilla, joten vaunujen kanssa tulee päästä kulkemaan kätevästi bussissa, junassa ja metrossa. Niiden pitää siis olla aika kompaktin kokoiset ja helposti liikuteltavat. Käymme myös paljon pienissäkin liikkeissä, kirppareilla ja tapahtumissa yms. jossa voi olla paljon porukkaa. Tätenkin on oleellista, että vaunujen kanssa mahtuu liikkumaan ja ne voi esim. kääntää pienessä tilassa. 

Toisaalta meillä on myös auto, joten rattaat on hyvä saada kasaan kätevästi ja pieneen tilaan. Mitä kevyemmät rattaat ovat, niin sitä kivempi niitä on myös nostella. Olisi hyvä, jos rattaisiin saa kiinni myös turvakaukalon, jolloin vauvaa voisi työnnellä myös siinä ostosreissuilla. Näin vauvaa ei tarvitse herätellä autosta noustessa.

Asumme kaupungin laitamalla, jossa on myös kivoja metsälenkkejä tarjolla. Olisi mukava, että rattaiden kanssa voisi kulkea poluillakin huoletta. Tämä sotkeekin hieman mielikuvaamme vaunuista, jos etuosasta pienipyöräisillä vaunuilla ei pääse niin hyvin liikkumaan poluilla. Toki myös kestävyys on tärkeää ja ulkonäölläkin on väliä. 

En tahtoisi ostaa kuin yhdet vaunut ja tahtoisin, että ne menisivät myös matkarattaina. Näinkin ajatellen olisi hyvä, että vaunut olisivat suhteellisen kepeät ja voi ottaa mukaan myös lennolle. Bugaboihin myydään myös erikseen kuljetuslaukkua lentomatkustamista varten. Olen tosin kuullut, että vaunut monilla vaunut ovat ottaneet osumaa lennon aikana. En tiedä onko tämä yleinen ongelma vaunuja kuljetettaessa.

Bugaboo Cameleon3 Kuva: Vaunuaitta




Ystäväni kehui Bugabuun Cameleoneita ja testailtuani itsekin hänen rattaitaan ihastuin niiden liikkuvuudesta ja ulkonäöstä. Lueskelin netistä muiden käyttäjien arvioita, jotka olivat pääosin positiivisia. Pääosin ihmiset olivat antaneet negatiivista palautetta vaunujen pienistä eturenkaista ja pitäneet niitä talvella epäkäytännöllisinä. Vaunuihin voi kuitenkin vaihtaa talvella isommat talvipyörät, joten ehkä asia on näin ratkaistu? 

Kävimme mieheni kanssa viikonloppuna ekskursiolla parissa liikkeessä. Matkalle osui Punavuoren Peikko, Vaunuaitta ja Vauvatalo Johanna. Saamme liikkeissä hyvät opastukset vaunuihin. Katsomme tarkemmin Bugabuiden Cameleoneita sekä Buffaloita, Gessleinin F4:ia, Teutonian Cosmoja sekä Brion Smilejä. 

Brio Smile Kuva: Muksutalli.fi

Teutonian ulkonäkö on niin vanhahtava, että tippuu mielessäni alimmaksi. Muuten varmaan ovat ihan laadukkaat pelit. Ne ovat myös paljon painavammat. Buggigsen Cameleonit jäivät mieleeni päällimmäisiksi. Toisaalta Brion Smilet kummittelevat myös hintansa vuoksi. Smileissä on monia hyviä ominaisuuksia ja ne ovat näpsäkän kokoiset, mutta ovat hinnaltaan lähes puolet Buggigsia halvemmat. Suurimmat puutteet Smileissä Cameleoniin verraten ovat ne, ettei eteen voi vaihtaa isompia talvirenkaita ja renkaat ovat ilmatäytteiset. Myös heittoaisa uupuu.

Näihin kaikkiin vaunuihin saa kiinnitettyä turvakaukalon runkoon, joten sen asian ehtii miettiä tarkemmin sitten, kun itse vaunut on ostettu.

Vaunukierroksen jälkeen olo on tiedontäytteinen ja tyytyväinen. Kierroksella selvisi moni asia, mikä oli mielessä askarruttanut ja eikä oikein ollut netin kautta saanut selvyyttä. Ihan kirkasta mielikuvaa ei vaunuista vielä ollut, mutta ei toisaalta ole vielä kiirekään.

Olin jotenkin ajatellut, että Bugaboot ovat se kallein vaunu, mutta yllätyksekseni Teutonian ja Gessleinin versiot olivat ihan yhtä hinnakkaat. Toisaalta näitä saattaisi saada saksasta edullisemmin, sillä ovat saksalaisia merkkejä. Olemme myös miettineet, että voisimme ostaa vaunut hyvin käytettynä, jos hyväkuntoiset sattuvat kohdalle. Selvittely jatkukoon:)



torstai 11. joulukuuta 2014

21. raskausviikko

Perjantaina pääsimme katsomaan bebeä uudemman kerran ultraan. Lääkärinä oli sama mukava nainen kuin viimeksi. Hän kehui, miten helppoa vauvaa oli vatsani läpi tarkastella. Asiaa kuulemma auttoi, kun ei ole ylimääräistä rasvakerrosta edessä ja vauva sijaitsee istukan etuosassa. 

Vauva oli vatsassa hereillä ja veti kunnon ravia ympäri ämpäri. Lääkärillä teki hieman töitä saada kaikki kuvat otettua, kun kaveri ei malttanut pysyä paikallaan. Hauskaa, minkälaista mekkalaa vauva vatsassa pitää, vaikka itse ei ainakaan vielä tunne liikkeitä suuremmalti.  

Katso mun nenää:)

Hieman myöhemmin vauva rauhoittui makaamaan yhden sykkivän suoneni päälle ja tärähti sen sykkiessä hauskasti. Oma pieni huvilaite vatsassa:) Vauva voi vatsassa oikein hyvin ja oli kasvanut juuri toivottua tahtia. Loppuun lääkäri myös paljasti pienokaisen sukupuolen. Useampi piste sieltä löytyi eli pikku prinsessa sieltä on tulossa <3 Oli ihana nähdä kaveri toiseen kertaan. Nyt se oli jotenkin kasvanut ja vankistunut. Vauvalla oli myös hauskan terävä nenä. Onhan hänellä kasvamista, jos massaa pitäisi vielä nykypainosta kymmenkertaistua! Ei ihme, jos maha alkaa kohta todella kasvamaan.

Sovimme mieheni kanssa, että odotamme rakenneultraan asti ennen kuin alamme katselemaan mitään tavaroita vauvalle. Tämä lupaus on, köhöm, pitänyt aika hyvin. Mitään ei ole ainakaan ostettu. Hih, nytköhän se pankki sitten räjähtää?



keskiviikko 3. joulukuuta 2014

20. raskausviikko

Tällä viikolla meillä on ensimmäinen perhevalmennus-tapaaminen. Kaupungin neuvolapalvelut tarjoavat näitä ennen raskautta kaikkiaan kolme ja synnytyksen jälkeen ryhmä tapaa esim. leikkipuistossa pari kertaa. Osallistuminen ei tietenkään ole pakollista, mutta ajattelimme, että voisi olla ihan sosiaalisessa mielessä kätevä tavata joitain muita samassa raskaustilanteessa olevia lähiseudulta. Olisi sitten vauvalle samanikäisiä leikkikavereita. 


Valmennuksessa jaettiin myös tällainen opaskirjanen.

Tapaamiseen ei kuitenkaan tullut lisäksemme kuin kaksi muuta äitiä, joista toisella oli mies mukanaan. Molemmat naiset olivat jo monta kuukautta pidemmällä, kuin mitä ryhmän ihanne oli, joten se sosiaalinen pointti hieman kärsi tästä. 

Tapaamisella käsiteltiin mielikuvavauvaa ja sitä, mitä lapsen tulo muuttaa arkea. Puhuimme alkuraskauden muutoksista ja kokemuksista. Katsoimme myös jännittävän imetyksestä kertovan videon ja keskustelimme muutenkin aiheesta. Loppujen lopuksi saimme tapaamisella ihan hyvää tietoa, vaikka alkuun käynti tuntui hieman ajanhukalta. 

Tällä viikolla järjestettiin myös työpaikkani pikkujoulut. Oli oikeastaan aina jännä olla juhlimassa pienen mahani kanssa. Seura viihdytti minua yllättävän pitkään ja olinkin kotona sinä yönä vasta kahden jälkeen. Näin sen näkee, ettei sitä alkoholia välttämättä tarvita hauskanpitoon:)