Eilen lounasta syödessä minä sen bongasin. Ensimmäisen hampaan Pikku P:n suussa! Tämän tuloa on ennakoinut jo pari viikkoa pieni terävä kohouma ikenessä edessä alhaalla vasemmalla. Kuumekin nousi päiväksi tämän hampaan vuoksi. Nyt tämän hampaan vieressä tuntuu uusikin kohouma, tuleekohan siellä heti putkeen useampikin?
Lopulta ensimmäinen hammas nousi esille varsin hissukseen. Tai ehkä tyttö on ollut hieman normaalia kiukkuisempi ja itkuisempi lähiaikoina. Monenmoista tavaraa on kivaa jyystää, kun ikeniä kutittaa. Olen innokkaasti tarjonnut puruleluja tytölle. Tuntuu kuitenkin, että peruslelut ovat mukavampia ikeniä vasten. Muskarissakaan soittamisesta ei meinaa tulla mitään, kun kaikki soittimet pitää viedä suuhun kutinaa helpottamaan. Kylmä kurkku on ollut oiva kivunlievittäjä.
Myös yöllä on heräilty istumaan ja itkemään useita kertoja. Tissikään ei tätä itkua tyynnytä, vaan tiivis kainalopaikka on yleensä paras. Selviä merkkejä on siis ollut ilmassa näin jälkikäteen ajatellen. Tuntuu vain, että olen selittänyt hampaiden tulolla pientä kiukkuisuutta niin useita kertoja, että en oikein osannut pitää sitä varmana syynä;)
Mutta nyt on ensimmäinen! Olemme jo aiemmin pariin kertaan tutustuttaneet tyttöä hammasharjaan, mutta nyt päästään pesemään sitä ainokaista aamuin ja illoin. Kaveri tuntuu tykkäävään hammasharjasta ainakin puruleluna. Kait se sellainenkin hammasta puhdistaa? Niin innokas hän ei vielä ole siitä, kun äiti rupeaa harjalla hammasta hankaamaan.
Olen odottanut hampaiden tuloa varsinkin sormiruokailun monipuolistumisen kannalta. Pääsee pikkuhiljaa tarjoamaan kaverille vähän kovempaa tavaraa ja näin laajentamaan repertuaaria. Olen haaveillut esimerkiksi raastetun porkkanan tarjoamisesta. Sen saa nopeasti tarjolle, jos on kiireisempi päivä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!